sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Quirinius

Luukkaan jouluevankeliumi
Evankelista Luukas mainitsee Jeesuksen syntymästä kertoessaan kaksi hyvin tunnettua roomalaista, maailmankuulun keisari Augustuksen sekä historiasta varsin tarkoin tunnetun maaherra Quiriniuksen. Aikansa lukijoille kumpikaan näistä julkisuuden miehistä ei tarvinnut erityisempää esittelyä. Nykyään Quirinius muistetaan suuren yleisön parissa nimenomaan Luukkaan kertomuksen takia.
Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Luukas 2:1-3
Quiriniuksen suku
Publius Sulpicius Quirinius (n. 51 eKr – AD 21) syntyi Lanuvium kaupungissa, joka sijaitsee 32 km Roomasta lounaaseen. Kaupunki on historiallista Latium seutua Alba-vuorten tuntumassa, ja siitä tulee sana latina, latinalainen. Quirinius oli hyvin arvostettua syntyperää: Sulpicus suvun juuret ulottuvat aina 500-luvulle eKr Rooman valtakunnan varhaiseen historiaan ja klaaniin kuului lukuisia tunnettuja valtiomiehiä, sotilaita ja arvohenkilöitä.

Nousu korkeaan asemaan
Keisareiden Trajanus ja Hadrianus aikana elänyt historioitsija Lucius Annaeus Florus (n. 74 – 130 AD) kertoo nuoren Quiriniuksen urhoollisuudesta upseerina. Hänen johtamansa joukot löivät Pohjois-Afrikan Kyrenessä (nykyisen Libyan alueella) Marmaridae nimisen heimon kapinan. Voiton jälkeen hänestä tehtiin vuonna 14 eKr Kreetan ja Kyrenen maaherra . Kaksi vuotta myöhemmin keisari Augustus antoi hänelle Rooman valtion korkeimman tittelin keisarin jälkeen, kun hänestä tuli 41 vuoden ikäisenä konsuli.

Quirinius lähetettiin itään, Anatoliaan, jossa hän taisteli vuosina 5 - 3 eKr Galatian ja Kilikian seutujen vuoristoissa asuvaa sotaisaa heimoa vastaan. Nämä olivat latinalaiselta nimeltä Homonadenses. Lahjakas sotilas Quirinius onnistui kuistamaan heidät ja sai suuren kunnian julkiseen voittokulkueeseen, triumfiin. Hänet asetttiin koko Pisidian Antiokian hallitsijaksi tittelinä duumviri, Rooman valtakunnan korkein tuomarin virka.

Keisarin ystävä
Keisari Augustus arvosti henkilökohtaisesti Quiriniusta ja asetti hänet adoptoidun poikansa Gaius Caesarin (20 eKr - AD 4), opettajaksi (rector).  Keisari valitsi sitten kasvatikseen Tiberiuksen (42 eKr - AD 37), jonka uskottu Quirinius oli. Tiberius oli keisarina Jeesus Nasaretilaisen julkisen toiminnan aikana. Tiberiaan kaupunki Kinneretin rannalla kantaa yhä tänään hänen nimeään.

Juudean maaherrat
Herodes Suuren poika, Juudean maakunnan etnarkki Herodes Arkelaus (23 eKr - AD 18) karkoitettiin huonon hallintonsa tähden vuonna 6 jKr. ja Juudea, Samaria sekä Idumea (Edom, etelä-Jordan, Negev) tulivat Rooman suoran hallinnon alaisiksi. Alueiden prefekti oli Coponius 6-9 jKr ja hänen jälkeensä ratsuväen upseeri Marcus Ambivius (9-13 jKr) ja sitten Antonius Rufus (13-15 jKr). Prefecti Valerius Gratus hallitsi Juudeaa, Samariaa ja Idumeaa 15-26 jKr. Hänet mainitaan romaanissa Ben Hur. Gratuksen jälkeen korkea virka Pyhän maan juutalaisten hallinnassa annettiin Pontius Pilatukselle (26-36 jKr).

Syyrian legaatti
Arkelauksen karkoituksen yhteydessä 6 jKr Coponiuksesta siis tehtiin Juudean, Samarian ja Idumean maaherra (prefect). Hallinnon järjestelyssä keisari Augustus teki Quiriniuksesta Syyrian legaatin (legatus). Legaatit olivat korkea-arvoisia upseereja Rooman senaatin piiristä, joiden esimies oli alueen maaherra prokonsuli.  Legatus virassa oli kaksi muotoa: legatus legionis jolle annettiin jokin arvostettu legioona sekä legatus pro praetore, konsuli jonka vastuulle annettiin maakunnan maaherran tehtävät.

Juudean väestönlaskenta ja zelootit
Quiriniuksen tehtävänä oli valmistella Juudean alueiden yleistä verotusta. Tämä edellytti väestönlaskentaa (Quiriniuksen census), joka oli juutalaisen uskonnollisen lainsäädännön vastainen. Historioitsija Josefus kertoo, että ylipappi Joazar onnistui estämään yleisen kapinan. Juudas Galilealainen nousi kuitenkin miehittäjiä vastaan, kuten Josefus ja Apostolien teot kertovat. Tässä yhteydessä syntyi vaarallinen kiivailijoiden, zeloottien, ryhmä, joka oli kohtalokas juutalaissodan aikana. Jeesuksen opetuslasten joukossa oli yksi heistä, Luukkaan evankeliumissa 6:15 ja Apostolien teoissa 1:13 mainittu Simon Kiivailija).

______
teksti tiedot etupäässä engl wikipedia artikkeleista, lue sieltä Quirinius pääartikkeli jossa paljon lisätietoa ja lähdeviittaukset.

1 kommentti:

  1. On hyvä kysysmys onko evankeliumissa mainittu Kyrenious sama henkilö kuin tuntemamme Quirinius joka toimi Syyrian käskynhaltijana vasta Jeesuksen syntymän jälkeen (6jaa. - 7 jaa.) vai joku tuntematon "Kyreneläinen" joka "hakinnoi" Jeesuksen syntymän aikaan (4 eaa. - 2 eaa.) Syyriassa kuten alkuteksti ilmaisee. Tai onko tekstissä mainittu apographe todella verollepano jossa jokaisen oli maksettava keisarille vero asuinoaikastaan vai jokin muu väestönlaskenta jossa on jouduttu rekisteröitymään. Lisäksi evankeliumissa mainittu käytäntö että veroa maksavan tuli lähteä asuinpaikaltaan suvun kaupunkiin ja mahdollisesti siihen omaan synnyinkaupunkiin on enemmänkin juutalainen käytäntö kuin roomalainen. Roomalaiset eivät tiedetysti mitään tälläistä vaatineet.

    VastaaPoista