tiistai 30. joulukuuta 2014

Jellivaaran joulua: GP - Miten Saatana pääsi taivaaseen?

nimimerkki rudiini kirjoitti 29.12.2014 14:53 suomi24 forumilla Jellivaaran kuuntelun kommenttina:

ala GP
Luuk 10
17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".
18 Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

GP:n kysymykseen, miten s.tana oli päässyt taivaaseen, oli hänen vastauksensa, että se oli päässyt sinne sakramenttien kautta: kasteen ja ehtoollisen...

Siinä meillä teologi!!

maanantai 29. joulukuuta 2014

300.000 raja rikki

Tämän blogin kokonais kävijämäärä on rikkonut 300k rajan vuoden 2014 lopulla. Blogi median teho ja ulottuvuus Googlen avulla tekee kyllä nöyräksi ja kehottaa kirjotitajaa tarkemmin harkitsemaan sanojaan. puolinaiset ajatukset niin helposti pukeutuvat puolinaisiin ja sekaviin lauseisiin.

Olennaista tässä on monenlaisten ihmisten antama palaute, josta olen saanut iloita ja paljon oppia, vaikka välillä tulee turpaan oikein kunnolla.

toivotan tämänkin median kautta Jumalan siunaamaa Uutta Vuotta 2015 ja rauhaa päälle maan.

mikko

lauantai 27. joulukuuta 2014

Ennen aikojen alkua Isästä syntynyt

s24 kysyjä ",,, niin miten sitten Kaikkivoipa on saanut alkunsa?"
s24 vastaaja "Jo epäily on synti ja se tunnolla vie Kadotukseen."

Vastaajan tulee oppia erottamaan epäilys ja epäusko toisistaan. Jeesuksen lähimmät epäilivät usein, ja Herra nuhteli heitä usein epäuskosta. Siis kaikkein lähimpiä valittuja miehiä, jotka päivittäin Jeesuksen seurassa kulkivat. Ei Herra heitä tuominnut, vaan auttoi uskoon paitsi sen yhden, joka valitsi toisen tien ja hirttäytyi. Joh 17:12

Älä koskaan halveksi heikointakaan uskoa, sillä jonain päivänä voit olla kateellinen siitä ja toivoa, että sinulla edes sen verran hitunen uskoa olisi, sinapinsiemenen verran. Usko ei ole ihmisen oma teko.


Kysyjälle:
Pyhän maan Betlehemissä, Daavidin kaupungissa, syntyi noin 2000 vuotta sitten pieni lapsi, jonka alkuperä on Kirjoitusten mukaan iankaikkisuudessa.

Tästä lapsesta syntyi kristittyjen kesken vakava kiista, kun Egyptin Alexandrian kaupungissa Baucalin kirkon pappina toiminut presbyteeri Areios (250-336) perusteli Raamatulla ja talonpoikaisjärjellä, että oli aika, jolloin Poikaa ei vielä ollut. (Tämä Egyptin vanhin kirkko on tuhoutunut kauan sitten, eikä sen sijaintipaikasta ole varmuutta.)

Jos kerran Poika on Isästä syntynyt, niin on ollut aika, jolloin Poika ei ollut vielä syntynyt, järkikin sen sanoo.

Tämä ei ollut hiustenhalkomista, vaan syvälle koko kristinuskon sydämeen uponnut taistelu uskomme perustavasta asiasta, kuka on Pyhän Hengen siittämä neitsyt Mariasta syntynyt Betlehemin lapsi?

Asiaa pähkäiltiin todella vakavasti kautta koko kristikunnan ja lopulta itse keisari Konstantinus Suuri päätti kutsua vuonna 325 koko porukan koolle Nikean kaupunkiin ratkaisemaan kirkkoa hajoittanut riita.

Vanhin Areios (presbyteeri) opetti, että oli aika, jolloin Poikaa ei vielä ollut. Tästä syystä Poika on pienempi kuin Isä eikä olemukseltaan sama kuin Isä vaan jotain muuta.

Nikeassa laadittiin kristillisen kirkon uskontunnustus, jossa otetaan lujasti kantaa Areioksen opetukseen. Niitä kirkkoja, jotka eivät tunnusta Nikean opetusta, ei pidetä kristillisinä.

keisari oli kutsunut kaikki 1800 piispaa paikalle, mutta vain noin kolmesataa vastasi kutsuun ja reissasi Nikeaan nykyisen Iznikin kaupunkiin (turkkilainen nimi tulee sanasta Nikea).

Miten nämä ratkaisivat Areioksen esittämän aivan järkevän kysymyksen?

Kielellisesti. Sanoistahan tässä on lopulta kyse, kun jumalallisista puhutaan, pelkistä sanoista ja lihaksi tulleesta Sanasta.

Kreikankieli on erittäin hienojakoinen ja tarkka ja sopii kaikenlaiseen pähkäilyyn, kuten filosofian ja teologian historia opettaa.

Piispat vastasivat opettamalla näin Jeesuksesta Kristuksesta "joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt"

He tarttuivat sanaan "aika" ja sanoivat, että puhumme jostain, joka on ennen aikojen alkua.

Tämä on monelle ollut tietenkin kompastuskivi - mitä sanataiteilua!

Mutta kysyjä on varmaan hyvin perillä aikamme teoreettisen fysiikan perustavasta väitteestä, että AIKA alkaa maailmankaikkeuden luomisesta, ja on kyse aika-avaruus jatkumosta.

Tämä oli Albert Einsteinin maailmaa mullistanut oivallus, että aika on suhteellinen, sidoksissa aineeseen, energiaan ja valon nopeuteen ja että ennen luomista ei ollut aikaa.

Nikean uskontunnustuksen "ennen aikojen alkua syntynyt" voidaan nykyihmisen tieteen maailmassa ymmärtää siten, että tässä puhutaan jostain, joka on tapahtunut ennen maailman luomista.

Sieltä on kotoisin Betlehemin lapsi, ja sinne, iankaikkisuuteen, Hän on kutsumuassa sinua ja minua, ihmisen todelliseen alkukotiin, joka ei ole tästä luomakunnasta silleen riippuvainen että sekunti, kaksi, kolme, minuutti, tunti, vuosimiljoona....




Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta,
syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä
ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,




"Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut.

Sinä olet uskonut kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut.

Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni.

Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä."

Jeesuksen jäähyväisrukouksesta Johannes 17:1 - 5

perjantai 26. joulukuuta 2014

Anssi Simojoki 1997: Kainin ja Abelin kirkot

Pappisvirasta erottamisella joulukuussa 2014 uhattu Anssi Simojoki luennoi Suomen Teologisessa Instituutissa 11.11. 1997 kirkon tuntomerkeistä ja mainitsi siinä Kainin ja Abelin kirkkojen välisen jatkuvan jänntiteen
Tästä samasta oikean ja väärän profetian välisestä taistelusta Luther on luonut kirkko-oppinsa erään keskeisen aiheen, joka on luettavissa vv-n 1535-1536 Genesis-luennoista. Kirkossa on aina läsnä kaksi kirkkoa, Kainin kirkko ja Aabelin kirkko. Edellinen on väkevämpi ja aina vainoamassa jälkimmäistä. Paavin kuuria oli uskonpuhdistajille heidän aikansa Kainin kirkon keskus. Ulkonaisen loiston, voiman ja väkivallan turvin se oli kaikin keinoin sotajalalla evankeliumia vastaan. Tämä Kainin ja Aabelin kirkon sisällissota ei ole päättynyt, koska se jatkuu Herramme tuloon asti. Saksan kirkkotaistelussa 1933-45, Amerikan luterilaisuuden tai Pohjoismaiden kansankirkkojen sisäiset välienselvittelyt seuraavat samaa kaavaa.
Anssi Simojoki 1997 Kirkon tuntomerkit

Kainin ja Abelin kirkot

Martti Luther ei tietääkseni puhu elävästä uskosta eslest tyyliin "minulla se on, sinulla ei, sieluparka". Raamatullisesti hän pohtii Jaakobin tuohikirjeen opetuksia hyvistä teoista, joiden puute osoittaa kuollutta uskoa, ja on sitä mieltä kuin on.

Sen sijaan Luther puhuu kirkon sisällä olevista kahdesta porukasta, Kainin ja Abelin kirkoista. Tämä kuolemaan asti katkera uskonnollinen viha ei kulje kirkkokuntien tai hetätysliikkeiden välillä, vaan niiden sisällä.

Luther käyttää 1 Ms 4 murheellista kertomusta Adamin ja Eevan kahdesta pojasta, kuvaten Jumalalle mieluisaa ihmisiä ja niitä, jouden uhrien savu mataa pitkin maata.

Ei siksi voida sanoa Isaksonilaiset kainilaiset vainoavat GJ:läisiä evankelisia esikoisia saarnaajia tai että paavin kainilaiset vainoavat evankelista protestiväkeä.

Raja on paljon vaikeampi vetää, mutta Jumala sen tietää, kenen elämän elävä uhri on Hänelle mieluisa ja kenen ei.

Yksi hyvä sielun peili on Kainin kysymys "olenko minä veljeni vartija?"

Jos et ole veljesi tai sisaresi vartija, katso siis, ettet ole heidän murhaajansa.


torstai 25. joulukuuta 2014

Tää maailma on niin kylmä


Ja neitsyt pikkupoijuttansa povellansa vie,
ja äidillä on kyynelissä silmä.
Oi, piltti pieni, eihän vain sun liian kylmä lie?
Tää maailma on niin kylmä, niin kylmä.

Niin lämpimästi lempinyt on poika maailmaa,

ja äidillä on kyynelissä silmä.
Oi poikaseni, ristinkö ne sulle rakentaa?
Tää maailma on niin kylmä, niin kylmä.

sanat: Severi Nuormaa
sävel: Selim Palmgren
Olen pannut vuosien mittaan merkille, että esikoislestadiolaisten s24 forumilla on toisinaan majatalon isäntiä vieraita ovelta kääntämässä.

"VL on oma palstansa, helluntailaiset älkööt tänne kirjoitelko, pappi, lukkari, talonpoika, kuppari, ateistit s.tanan asialla pöksyt tulessa jo palaen, ei täällä löydy evankeliumista jälkeäkään, miksi tänne kirjoittavat sokeat ja ontuvat?"

Ei sijaa tässäkään majatalossa hädänalaiselle, eksyneelle, vääräoppiselle, syntiselle, viattomalle lapselle vailla turvaa?

Tää maailma on niin kylmä, runoili Severi Nuormaa (1865 - 1924) Jeesus-lapsen kohtaloa ajatellen

.Mistä löytyisi kristittyjen lämmin koti, turvallinen seimi, särkyneelle korrelle, suitsuavalle kynttilän sydämelle?

Ovea näytetään tuimasti, kun vieras koetaan uhkaavaksi...

maanantai 22. joulukuuta 2014

Piispa Kalliala ja ne viisi pappia

seurakuntalainen.fi uutisoi 18.12. 2014
Viittä pappia uhkaa pappisviran menetys

Turun arkkihiippakuntaan kuuluvat papit ovat saaneet tuomiokapitulilta kirjeen, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä heidän toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia.

Markku Sumialan lisäksi samankaltaisen kirjeen ovat saaneet arkkihiippakuntaan kuuluvat papit Sakari Korpinen, Anssi Simojoki, Martti Vaahtoranta ja Miika Nieminen. Tuomiokapituli pyysi papeilta kirjallista vastausta marraskuun 22. päivään mennessä ja on sellaisen heiltä myös saanut. Päätöksen pappisvirasta erottamisesta tuomiokapituli antaa luultavasti ennen joulua.
Lue koko uutinen seurakuntalainen.fi

Ehkä Turun tuomiokapitulin toimenpide ei ylittänyt uutiskynnystä. eKotimaan toimituksessa, kun en sisäisen haun enkä Googlenkaan avulla onnistunut löytämään sieltä tästä mitään mainintaa (tai sitten minun hakijan taitamattomuuttani).

eKotimaan haun avulla löytyi kylläkin tärkeitä uutisia tapahtuman taustasta vuodelta 2011, joissa keskeisessä asemassa näyttäisi tuomiokaipitulin puolelta olevan arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, jonka tehtäväalueeseen 43 seurakunnan papiston kaitsenta kuuluu.

Arkkihiippakunnan piispan tehtävät

  • Piispa hoitaa vastuualuejaon mukaisesti mm. seuraavat tehtävät:
  • Papiston piispallinen kaitsenta ja esimiestehtävät
  • Papiksi vihkimisestä päättäminen yhdessä tuomiokapitulin kanssa
  • Piispantarkastustehtävät
  • Pastoraalitutkinnon hyväksyminen tuomiokapitulin puheenjohtajana
  • Virkaanasettamiset ja vihkimistoimitukset seurakunnissa

Arkkihiippakunnan web sivu


 Yksitoista teologia ”luopuu piispoista”
”Suomen kirkkoa viedään määrätietoisesti Sodoman tielle. Tällä tiellä emme voi emmekä tahdo olla mukana”, kirjoittaa 11 teologia  julkisuuteen antamassaan ilmoituksessa. Allekijoittajat ”sanoutuvat irti piispoista” ja syyttävät piispojen antamaa parisuhderukousohjetta harhaoppiseksi.

”Antamalla luvan ja suosittelemalla rukoushetken pitämistä sukupuolisuhteelle, joka yksiselitteisesti on Raamatun vastainen, piispat ovat antaneet luvan ja toisen käskyn vastaisesti kehottavat papistoa rukoilemaan Jumalan siunausta synnille”, sanotaan ilmoituksessa.

Allekirjoittajat – yhdeksän pappia, yksi lehtori ja yksi teologian maisteri – ilmoittavat luopuvansa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista Augsburgin tunnustukseen vedoten.
”Harhaoppisen rukoushetkiohjeen antaneet piispat näemme lähinnä hengellisen elämän ulkopuolella oleviksi hallintovirkamiehiksi”, todetaan ilmoituksen lopussa.

Allekirjoittajat ovat Anssi Simojoki, pastori, TT, Uusikaupunki, Risto Soramies, rovasti, Istanbul, Martti Vaahtoranta, pastori, TT, Pyhäranta, Juhana Pohjola, pastori, St. Catharines, Kanada, Sakari Korpinen, pastori, TL, Helsinki, Liisa Korpinen, lehtori, TM, Helsinki, Juha Santala, TM, Turku, Petri Hiltunen, pastori, TT, Kouvola, Heikki Jyväs, kappalainen, rovasti, Mynämäki, Juha Muukkonen, pastori, Tornio, Jaakko Lehtimäki, pastori, Huittinen.

Allekirjoittajista ainakin Vaahtoranta, Korpinen, Pohjola ja Hiltunen ovat Luther-säätiön palveluksessa.
17.02.2011 10:29 - Kotimaa

Kalliala: Anteeksi, mitä tarkemmin tarkoitattekaan luopumisella?
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala hämmästelee 11 teologin torstaina julkisuuteen antamaa ilmoitusta, jonka mukaan he luopuvat luterilaisen kirkon piispoista. Teologeista viisi on piispa Kallialan oman, Turun arkkihiippakunnan pappeja. Se, millaisia toimenpiteitä julistus aiheuttaa, on Kallialan mukaan toistaiseksi auki.

- Luultavasti tämä johtaa siihen, että on syytä vähän keskustella ja kysyä, että anteeksi mitä tarkemmin tarkoitattekaan. Mitä tarkoittaa, jos jotkut sanovat, että he luopuvat piispasta ja sitten ovat sitä mieltä, että piispa on heidän mielestään hallintovirkamies tämän koommin? Piispa on pappien ylin kaitsija hiippakunnassa. Jos toisella puolella on kaitseminen, joka on hallintoterminä hiukan avara ja hämärä, ja toisella puolella on luopuminen piispasta, niin se miten nämä suhtautuvat toisiinsa ei ole mitenkään itsestään selvää, Kalliala pohtii.

Yksikään ilmoituksen allekirjoittaneista Kallialan hiippakunnan papeista ei ole seurakuntavirassa.

- Jos olisi kysymys virassa olevasta papista, niin olisi syytä reagoida nopeammin. Kyllähän tämä joka tapauksessa jonkinlaista jatkokeskustelua ilman muuta vaatii.

Piispoista luopumisen syyksi ilmoitettiin piispojen antama parisuhderukousohje, jota ilmoituksen allekirjoittaneet teologit pitävät harhaoppisena.
16.02.2011 17:00 - Kotimaa

"Teologeista viisi on Kallialan oman, Turun arkkihiippakunnan pappeja." Tämä viittaa yhteyteen nyt uutisoituun pappisvirasta erottamiseen. Aikansa harkittuaan piispa on siis päätynyt hänen vuonna 2011 mainitsemaansa "jonkinlaiseen jatkokeskusteluun," kirjeenvaihtoon viiden papin kanssa ja sen seurauksena - kun päätöstä varten on riittävästi mustaa valkoisella - papinvirasta erottamiseen.


Yhdentoista lista vuodelta 2011
Vuonna 2011 Suomen ev.lut. kirkon piispoista luopuivat julkisesti
Anssi Simojoki, pastori, TT, Uusikaupunki
Risto Soramies, rovasti, Istanbul
Martti Vaahtoranta, pastori, TT, Pyhäranta
Juhana Pohjola, pastori, St. Catharines, Kanada
Sakari Korpinen, pastori, TL, Helsinki,
Liisa Korpinen, lehtori, TM, Helsinki
Juha Santala, TM, Turku
Petri Hiltunen, pastori, TT, Kouvola
Heikki Jyväs, kappalainen, rovasti, Mynämäki
Juha Muukkonen, pastori, Tornio,
Jaakko Lehtimäki, pastori, Huittinen.

Risto Soramies erotettiin pappisvirasta 9.10. 2013 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksellä, kun hänet valittiin Lähetyshiippakunnan piispaksi 
Juhana Pohjola erotettiin pappisvirasta 5.8. 2014 Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksellä, kun  hänestä tuli Lähetyshiippakunnan dekaani

Turun hiippakunnan varoituksen saivat nyt 11 listasta Turun hiippakunnan alueella Sakari Korpinen, Anssi Simojoki ja Martti Vaahtoranta. 
Markku Sumiala ja Miika Nieminen eivät olleet 2011 julkilausuman allekirjoittajien joukossa.

Kuuden allekirjoittajan kohdalla tilanne on toistaiseksi toinen. 

On huomattava, että Lähetyshiippakunnan yhteydessä toimii eri puolilla Suomea pappeja, jotka eivät ole julkisesti sanoutuneet irti omasta piispastaan Suomen ev.lut. kirkossa ja joilla ei ole organisaation vastuuta Lähetyshiippakunnan toiminnassa. Suomen luterilaisen kirkon piispat ovat todenneet, että Lähetyshiippakunnalla ei ole kirkossa organisatorista asemaa. Piispojen mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua Lähetyshiippakunnan papistoon

Ennuste
Kun vuosien mittaan Suomen tasavallan eduskunnan lainsäädännön määrittelemä ja suojelemien SETA avioliittojen vihkiminen tullee pakolliseksi ev.lut. kirkon papiston keskuudessa nämä mainitut papit lienevät ennakkotapaus. Ruuvi kiristyy ns. omantunnonarkoja pappeja kohtaan, jotka tahtovat pysyä Kristuksen kirkon 2000 vuotisessa perinteessä, jonka mukaan kristillinen avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

.........
Päivitys:  Viisi pappia erotettiin virastaan tuomiokapitulin päätöksellä huhtikuun 8. 2015. Uutinen linkin blogissa 

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Kiirunan Betlehem

Seuraavassa ote joulukirjoituksesta 3/2014:

"Aikamme Betlehem on Ruotsin Lapinmaalla. Siellä, tänä viimeisenä etsikon aikana, kristillisyys on eläväksi syntynyt Lapin poromiesten keskuudessa. Siellä on Jumalan Pojan, maailman vapahtajan kehto. Sinne voimme mennä yhä uudelleen ja uudelleen, hakemaan Jeesuksen Kristuksen läheisyyttä ja lämpöä, neuvoa ja opetuksia. Sieltä aikamme vanhimmat tekevät lähetysmatkoja kristillisyyden laveuteen ja niin meidänkin paikkakunnalle. Näin pidetään jumalallista lähetystointa ja järjestystä voimassa. Siitä on seurannut siunaus Jumalan lasten sydämille ja koko elämään. Saamme taas jouluna täällä kotimaassa hiljentyä kuuntelemaan Jumalan sanaa, jota rakas Taivaallinen Isä antaa kuulua aikamme Betlehemistä. Sydämestä nousevat kiitoksen sanat: "Herra Jeesus ole kiitetty". Goosenin maassa paistaa aurinko kirkkaasti."

Helsingin rukoushuoneen saarnaaja Tapio Immonen on kirjoittanut tällaista tervehdyksessään esikoislestadiolaisten Seurakuntakirjeessä. Lainaus on poimittu s24 forumilta.


Joulutervehdys
Tervehdys vain saarnaaja TI:lle täältä Pyhän maan Betlehemistä!

Tänne odotetaan Jeesuksen syntymäkirkon näinä päivinä yli 10.000 pyhiinvaeltajaa eri puolilta maailmaa, Heitä tulee Yhdysvaltain, Venäjän ja Euroopan maiden lisäksi paljon etenkin Länsi-Afrikan maista, Nigeriasta ja Sambiasta sekä etelä-Koreasta. Ihonvärien, vaatetusten, joululaulujen ja kielten rikkaus on varmasti iloksi taivaan enkeleille, jotka Betlehemin yössä lauloivat
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisille, joita kohtaan Hänellä on hyvä tahto"

Betlehemin syntymäkirkko on yhdessä Jerusalemin Pyhän Haudan kirkon kanssa maailman vanhin jatkuvasti kähytössä ollut kirkko. Se vihittiin käyttöön vuonna 326, joten Jeesus lasta siellä on päivittäin ylistetty ja Jumalaa kiitetty Pyhässä Hengessä noin tuhatseitsemänsataa vuotta. Jouluyön latinalainen messu Jumalan Pojan juhlassa näytetään satelliittien avulla kautta koko maailman.

Keskiyöllä täpötäynnä kirkossa oleva väki nousee seisomaan ja ulkona kansainväliset kuorolaulut lakkaavat, kun kirkkovanhuksen kellot alkavat julistaa jouluyössä Jeesuksen syntymää ja kirkossa kajahtaa urkujen säestyksellä kaikin voimin Gloria, Halleluja!


Jos saarnaaja TI kävisi oikeassa Betlehemissä

Neuvoisin, että tule tänne jouluna ja kysy nigerialaiselta kristityltä, joka on tehnyt pitkän ja kalliin matkan Betlehemiin ja jonka kasvot loistavat ilosta ja huulilla on nimi Jeesus. Käyttäen kirjoitustasi apuna koetan kuvitella, millainen keskustelu voisi syntyä Jeesuksen Syntymäkirkon edessä olevalla aukiolla:

TI "tiedätkös, missä on Kiiruna?"

Ellei mustaihoisella kristityllä satu olemaan sukulaisia Ruotsin Lapissa hän hymyilee valkoiset hampaat loistaen ja sanoo "no, sir, en tiedä".

no TI ryhtyy avuksi ja sanoo "no sehän on Ruotsissa, Sverige, siellä Napapiirin yläpuolella"

- mies katsoo hieman hämillään takaisin ja tavaa "s-v-er-gi, mikä maa se on"

TI kertoo vakavasti "Siellä, tänä viimeisenä etsikon aikana, kristillisyys on eläväksi syntynyt Lapin poromiesten keskuudessa. Siellä on Jumalan Pojan, maailman vapahtajan kehto. Sinne voimme mennä yhä uudelleen ja uudelleen, hakemaan Jeesuksen Kristuksen läheisyyttä ja lämpöä, neuvoa ja opetuksia."

Nigerialainen alkaa jo hieman huolestua valkonaaman mielenterveydestä, mutta kohteliaasti sanoo "aha".

TI jatkaa "Sieltä aikamme vanhimmat tekevät lähetysmatkoja kristillisyyden laveuteen ja niin meidänkin paikkakunnalle. Näin pidetään jumalallista lähetystointa ja järjestystä voimassa"

"Eikö se teillekin sinne Lusakaan elävä evankeliumi ole Kiirunasta tullut:?"

"Meidän pääkaupunkimme on Abuja. En ole koskaan kuullut Kiirunasta enkä svergasta. Sorry, mutta mun pitää mennä nyt Jeesuksen Syntymäkirkkoon porukan mukana... hei"

lauantai 20. joulukuuta 2014

[TP] Kun uskovan perheen lapsi on homo

Hei, täytyy vielä ottaa kantaa tuohon kirjoitukseesi homoseksuaalista lapsesta tai miksei muustakin perheenjäsenestä tai läheisestä. En vastannut blogissa, mutta halutessasi saat laittaa tämän vastauksena kirjoitukseesi minun nimellä, joskaan tässä ei ole mitään uutta aiheesta jo käytyihin keskusteluihin. Kuitenkin haluan sinun tietävän minun mielipiteeni asiasta, ettei jää ihan outo ja yksisävyinen kuva noiden aiempien kirjeitteni pohjalta.


Jotenkin toivoisi, ettei kristityillä ihmisillä olisi ollenkaan sellaista vaihtoehtoa, etteivät lainkaan hyväksy lastaan tai muuta lähimmäistään havaittuaan tämän olevan homoseksuaali. Jos ei voi hyväksyä homoseksuaalista käyttäytymistä, niin kyllä kai sitä voi vähintäänkin sietää ja myös yrittää ymmärtää.


Eihän homoseksuaalisuus vähennä ihmisen arvoa, eikä ainakaan tuntemani homoseksuaalit ole mitenkään epämiellyttäviä henkilöitä. Jotkut ovat harvinaisen älykkäitä ja lahjakkaita, mutta en halua tätäkään puolta yrittää yleistää liikaa.


Joskus aiheesta käytävissä keskusteluissa tulee ilmi, että toiset ihmiset tahtovat laittaa homoseksuaalit parantolaan ja toiset taas tahtovat tehdä homoseksuaalisuudesta vaikka lain voimin normin joka koskee myös kaikkia heteroita. On kaksi vastapuolten bunkkeria, joista käsin heitellään näitä mielipiteitä. Jokapäiväisessä elämässä asia ei tietenkään ole niin mustavalkoinen, tai ei ainakaan toivoisi olevan.


Silloin kun perheenjäsen on homoseksuaali, niin toisten on vain hyväksyttävä hänet sellaisena kuin on, vaikka eivät hyväksyisi homoseksuaalista käyttäytymistä yleisenä toimintamallina. Onko perheenjäsenten sitten kannustettava homoseksuaalia jäsentä homoseksuaalisuuteen ja sen vapaaseen ilmaisuun, mielestäni ei tarvitse.


Mielestäni tällaiseen vähemmistöön kuuluva henkilö myös voi yrittää elää niin, ettei yritä käännyttää muita homoseksuaaleiksi tai vaadi lakia, joka tekee hänen suuntautumisestaan toisten elämää muuttavan normin. Myös homoseksuaali voisi yrittää sietää heteroita, vaikka ei hyväksyisikään heidän elämäntapaansa.


Heteroistahan löytyy kyllä monenlaisilla henkilökohtaisilla ajatuksilla ja maailmankuvilla varustettuja henkilöitä, mutta ei heitäkään voi kaikkia syyttää jonkun ääriryhmän mielipiteen perusteella. Eikä kuitenkaan pitäisi yrittää alistaa heitä kaikkia omien mielipiteiden alle, vaikka miten itse kokisi olevansa hyvällä asialla.


Heteroiden olisi siedettävä sitä, että jotkut vain ovat homoseksuaaleja, eikä heitä voi mitenkään "eheyttää" heteroksi. Toisaalta pitäisi voida sanoa ääneen sekin, että joskus kysymys on enemmän tai vähemmän selvästä seksuaali-identiteetin kehittymiseen liittyvästä asiasta ja silloin kun näin on, tilanne voi muuttua.


Kuten kaikkiin muihinkin asioihin, myös tähän voi vaikuttaa tietyt traumat, jotka ovat ohjanneet omaa kehitystä suuntaan jos toiseen. Lapsuuden traumojen vuoksi yhdestä tulee alkoholisti ja toisesta varautunut, kolmannesta homoseksuaali ja neljännestä toimittaja.


Näin on tietysti joidenkin mielestä väärin sanoa, koska silloin alkoholismista voisikin parantua, samoin homoseksuaalisuudesta joissain tapauksissa. Ehkä jotkut vain ovat homoseksuaaleja syntymästään saakka, mutta tiedetään, ettei näin ole kaikilla.

Silti perheenjäsenten ei pitäisi yrittää parantaa homoseksuaalia perheenjäsentä, koska ei voi tietää onko hänet luotu homoseksuaaliksi, vai onko hän kokenut jonkin kriisin. Jossain herkässä vaiheessa ei ole ollut miehen tai naisen mallia, tai on ollut sellainen oman sukupuolen malli, jota ei ole voinut kuin inhota, nämä pari esimerkkiä vain esimerkkinä mainittuna.


Lisäksi on aivan selvää, että seksuaali-identiteetin kehityksessä on eri vaiheita. Joskus kehitys vain pysähtyy tietylle tasolle ja jos kehitys saa vapaasti jatkua, niin käsitys omasta itsestä voi muuttua.


Näistä asioistahan ei saisi puhua ääneen, koska silloin aina joku kokee, että homoseksuaalit leimataan sairaiksi ja joku kokee, että homoseksuaalit leimataan Jumalan sellaiseksi luomiksi. Ja se voi sotia milloin kenenkin henkilökohtaista vakaumusta vastaan.

Mutta ei kai kenelläkään kristityllä ihmisellä ole oikeutta sanoa kenellekään, etten hyväksy sinua sellaisena ihmisenä kuin olet.


Onko homoseksuaalisuus yhtä olemuksellista kuin vihreäsilmäisyys? Vai onko se vain huono tapa, josta pitäisi päästä irti? Vai voisiko totuus olla useimmiten jotain siltä väliltä? Tarvitaanko näitä ääripäiden leimaavia väitteitä johonkin?


Kaikkia mielipiteitä tai tapoja ei tarvitse hyväksyä tai pitää suositeltavana, mutta niitäkin kai olisi vähintään siedettävä. Voihan ne joskus harmittaa, mutta kyllä meistä jokaisesta on ollut niin paljon harmia, ettei olla ainakaan parempia.

Timo Pirinen

perjantai 19. joulukuuta 2014

Kun uskovan perheen lapsi on homo

Tilanteessa tulevat jyrkästi vastakkain uskovien vanhempien näkemykset ja lapsen tai nuoren elämäntilanne. Mitä tehdä?

Vaihtoehtoja on kaiketi lopulta vain kaksi

- vanhemmat käyttävät kaikki mahdollisuudet lapsensa seksuaalisen suuntautumisen korjaamiseen Jumalan tahdon mukaiseksi ja luonnolliseksi miehen ja naisen väliseksi suhteeksi. Tähän voi sisältyä ankaria pakkokeinoja, uskonnollista painostusta ja lapsen hylkääminen Saatanan haltuun.

- vanhemmat voivat asettaa vastuunsa nuorestaan ensisijalle ja pitää huolen siitä, että tälle on aina tie auki isän ja äidin luo, vaikka hän eläisikin homo- tai lesbosuhteessa.

Ymmärtääkseni tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka lasten ja vanhempien välille voi syntyä perustava ristiriita, joka voi tuhota perheen tai tuoda kaikki lähemmäksi Kristusta.

Entä jos poika juo, tyttö on avoliitossa tai saa avioliiton ulkoupolisen lapsen,

Lievemmistäkin asioista vanhempien ja lasten suhde voi joutua koville.



Rukous
Herra, kuule, kun huudan sinua!
Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.

Sydämeni muistaa sinun sanasi:
"Etsikää minun kasvojani."
Herra, minä tahdon etsiä sinua,
älä kätke minulta kasvojasi!

Älä vihastu, älä torju palvelijaasi,
sinä olet aina ollut minun apuni.

Älä nytkään jätä minua, älä hylkää,
sinä Jumalani, sinä auttajani!

Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät,
Herra pitää minusta huolen.

Herra, opeta minulle tiesi,
johdata jalkani oikealle polulle,
päästä minut vihamiehistäni.

Älä jätä minua heidän armoilleen!
He ovat julmia syyttäjiä, vääriä todistajia.

Minä uskon, että saan yhä kokea Herran hyvyyttä elävien maassa.

Luota Herraan! Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan!
Psalmi 27:7 - 14

torstai 18. joulukuuta 2014

[TP] Lapset ja avioliittolain muutos (2)


Valehtelisin, jos väittäisin, että välitän.

Tämä harmitta niin paljon, että harmittaa jo sekin miten paljon itse antaa sen harmittaa itseään. Ois kai siistii antaa periksi...

Lähtökohtaisestihan homojen parisuhteet eivät itsessään herätä mitään intohimoja. Uskoisin, että todella iso osa heteroista toivoisi homopareille kaikki täydet ihmisoikeudet kaikissa käytännön asioissa, joita heidän on hoidettava siinä missä kaikkien muidenkin. En itsekään tahtoisi olla millään tavalla vaikeuttamassa heidän elämäänsä.


Heillä on ollut jo pitkään mahdollisuus rekisteröidä parisuhde ja siten saada kaikki samat oikeudet kuin aviopareilla on. Silti voi jossain tilanteessa olla kiusallista kertoa oma siviilisäätynsä, koska rekisteröity parisuhde -nimike paljastaa samalla sukupuolisen suuntautumisen, joka saisi olla jokaisen henkilökohtainen asia. Siksi olisi ihan mielekästä yrittää etsiä jokin neutraali nimike parisuhteille, etteivät homot joutuisi tällaiseen kiusalliseen tilanteeseen, jossa joutuvat vastoin tahtoaan paljastamaan seksuaalisen suuntautumisensa.


On silti vaikea hyväksyä tapaa, jolla asiaa ollaan nyt hoitamassa. Nythän lakialoitteessa on kolme erillistä pykälää:

Yksi pykälä, jolla poistetaan maininta miehestä ja naisesta koko avioliittolaista, sen jokaisesta kohdasta, jossa mies ja nainen mainitaan. Nämä kohdat tullaat korvaamaan sanoilla kaksi henkilöä. Sateenkaariperheethän ovat useimmiten apilaperheitä, joissa aikuisten jäsenten määrä on kolmesta viiteen ja siinä mielessä lain muutos ei tule olemaan riittävä.


Toinen pykälä laissa koskee transvestiittien oikeutta sukupuolen vaihdoksiin siten, ettei sillä saa olla mitään vaikutusta siviilisäätyyn. Edellinen pykälä jo mahdollistaa heidän avioitumisen mitä sukupuolta olevan kanssa tahansa, mutta jos avioliitossa ollessa vaihtaa sukupuolta, sillä voi tällä hetkellä vielä olla vaikutusta perhesuhteisiin viranomaisten rekistereissä. Nythän ajetaan lakia myös siitä, että sukupuoltaan vaihtaneen pitäisi voida tehdä paperityöt ilmoituksella, eikä millään hakemuksilla tms. hankalilla menettelyillä.


Kolmas pykälä lakimuutoksessa on siis muista pykälistä täysin irrallinen. Se koskee kaikenlaisten avioparien adoptio-oikeutta. Siinä ei ole mainintaa esim. ihmisoikeusjulistuksen kohdasta, jossa lapsella on oikeus isään ja äitiin, vaan on vaadittu, että jatkossa sukupuoliselta suuntautumiseltaan millainen tahansa ihminen tai millaiset tahansa kaksi (jatkossa todennäköisesti myös useampi) ihmistä saavat oikeuden adoptoida lapsia yksin tai yhdessä.


Nyt tässä lakimuutoksessa häiritsee se, että millaista tahansa sekaparia ja jatkossa myös useampien aikuisten ryhmiä kutsutaan aviopariksi, vaikka sanalla avio on perinteisesti niin vahva merkitys. Jos on menty avioon, mutta toinen ei ole ollut kykenevä suvun jatkamiseen, niin avioliitto on voitu joissain tilanteissa jopa mitätöidä toteutumattomana. Mutta suurin ongelma ei tietenkään ole vain yhden vanhan ja perinteisen käsitteen rikkominen, mitätöinti ja uudelleenmäärittely.


Suurin ongelma on se, että enää ei voida puhua lapsen oikeudesta isään ja äitiin. Jos laissa lähtökohtaisesti suositaan perhemallia, jossa ei voi olla isää ja äitiä, niin ei kenelläkään ole enää oikeutta vaatia lapselle oikeutta omaan isään ja äitiin. Se tulee laittomaksi sellainen puhe, jossa edes toivotaan isän ja äidin rakkautta jokaiselle lapselle.


No tämähän on luontoa vastaan taistelemista, koska tosiasiassa jokaisella on isä ja äiti. Se, että suositaan mallia jossa lapsi lähtökohtaisesti erotetaan biologisista vanhemmistaan, ei tunnu oikealta. Tätähän mm. kohdunvuokraus on. Biologinen äiti kestää kaikki raskauskivut, jotka valmistavat häntä ottamaan vastaan ihanan pikku nyytin ja kaikki kuukausia kestävä hormonitoiminta, joka valmista äitiä ehdoitta rakastamaan lastaan pyyhkäistään pois ja lapsi otetaan pois, koska homopari haluaa lapsen. Äiti oli antanut siihen suostumuksensa, mutta miten selität sen lapselle kun lapsi kysyy miksi äiti ei halunnut minua?


Tällaista mallia Suomen Evankelisluterilainen kirkko on lähtenyt kannattamaan johtajiensa puheiden kautta. Kirkon tiedottaja sanoo, ettei kirkko toki ole samaa mieltä kuin piispat. Se on yhtä uskottavaa kuin se, ettei Venäjällä ole mitään tekemistä Ukrainan kriisin kanssa. On vaikea ymmärtää miten kirkon tiedotuskeskus edes kehtaa väittää, ettei kirkon linja muutu, vain piispojen ja pappien linja muuttuu.


Kun lapsi joutuu adoptoitavaksi, niin yleensä siinä tilanteessa on jotain jo mennyt rikki. Nyt kirkon johto haluaa tehdä tästä rikkinäisestä perhemallista normin. Kun kirkko on niin pahasti nyrjähtänyt, niin on todella vaikea keksiä miten sellaista kirkkoa voisi enää korjata.


18-12- 2014 Timo Pirinen


sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kristityt ja seksi, ummehtunutta vai raikasta?

Kristus on Vapahtaja, Hän vapauttaa. Sanotaan, että totuus tekee vapaaksi, mutta etenkin Totuus tekee vapaaksi.

seksuaaliset patoutumat, estot, sydämen pohjaan piiloon painetut vietit voivat todella johtaa aggressiiviseen omien halujen tuomitsemiseen toisessa, kuten s24 nimimerkki 2012 sanoo.

kristityn vapaus ei ole lihan vapautta - sanotaan, että alkukirkossa uskovat jakoivat kaiken keskenään - paitsi vaimonsa.

mutta tunkkainen, syyllistynyt, jatkuva pahaolo, jatkuva kamppailu seksuaalisten mielikuvien kanssa, kuin taivaalla mustana oleva pilvi, jonka reunalla Isä Jumala odottaa milloin saisi salamalla iskeä viettien sisäisesti kiusaamaa ihmistä.

tervetuloa Lutherin kanssa hänen luostari-aikaansa, jolloin hän ei vain kerran viikossa seuroissa, vaan päivittäin henkilökohtaisen sielunhoitajansa kanssa tunnusti syntinsä ja anoi ja anoi apua Kristus-tuomarilta, että pääsisi vapaaksi.

lopulta hän alkoi vihata Kristusta, aivan neuroottinen tilanne.

kyse ei ole vain homoseksuaalisuudesta, vaan myös aivan tavallisesta seksuaalisuudesta, jota syyllistetään seuroissa saarnaajien toimesta.

heillä on se etuasema, että miehet ja naiset tunnustavat heille syntejään, ja niistäkös löytyy sitten tehokas seuraavan saarnan teema niin että pönttöjono pitkäksi käy, sana osui.

tämä on sielunhoitajan vastuun pettämistä vaikka salassa kuultua ripitettyä ei mittenkään paljastettasikaan

Kristus on Vapahtaja. Hänen lähellään on syntisen hyvä olla, sinne he hakeutuivat Jeesuksen lihassa olon päivinä

esikoisten seuroihin hakeutuvat enempi oikealla tavalla syntiset, jotka tietävät siksi olevansa muita pyhempiä, eikö totta?

ei suinkaan kaikki homoseksuaalisuudesta nuhtelu ole ihmisen omaa homofobiaa tyyliin "olemme kaikki hieman homoja", jotan kun hakkaan tuota niin se auttaa itseäni pysymään heteron tiellä.

mutta siellä, missä asiat nousevat oman sydämen likakaivoista ja selvittämättömistä lapsuudesta asti tapahtuneista asioista, ilmapiiri on tunkkainen ja iloton, kristityn vapaus puuttuu.

[TP] Lapset ja avioliittolain muutos

Alla oleva teksti on Timo Pirisen kirjoittama ja luvallaan laitan sen mietittäväksi (olen lisännyt vahvennukset)
_________________

Tässä nyt äänestetyssä laissa on sellaisia erikoisuuksia, joita ei ole totuttu näkemään Suomen politiikassa. Lakivaliokunta esitti lain hylkäämistä, koska esimerkiksi vaikutuksia lasten elämään ei ole selvitetty juuri millään tavalla. Ulkomaiset tutkimukset aiheesta kertovat, että laki ei olisi mennyt helposti läpi, jos lasten asia olisi huomioitu.


Eduskunnan selkeä enemmistä vastusti lakia vielä muutama viikko ennen äänestystä. Tuntuu tosi oudolta, miten helpon näköisesti kansanedustajat muuttavat mielensä kun esimerkiksi ryhmä pappeja ryhtyi kampanjoimaan vähemmistöperheiden puolesta. Ja kuinka vaivattomasti ne joita asia koskee, eli 0,2% kansalaisista sai yli 50% äänistä, mutta lasten asia ei montaakaan kiinnostanut.


Asiaa puoltavat kirjoitukset saivat runsaasti palstatilaa lehdissä, mutta vastustavat kirjoitukset eivät jostain syystä päätyneet julkaistaviksi. Itseäni hämmästytti suuresti se, että jopa Päivi Räsänen unohti ottaa esille lasten asian esittäessään harvinaisen vaisua vastustustaan lakialoitetta kohtaan.


Lain voimaan tultua keskeytyy satojen heteroparien vuosia kestäneet adoptioprosessit, kun mm. Venäjä kieltäytyy luovuttamasta adoptiolapsia Suomeen. Venäjä on näissä asioissa ollut Suomen suurin ja merkittävin kumppani, jonka kanssa yhteistyön rakentaminen on kestänyt vuosikymmeniä. Uutta merkittävää yhteistyökumppania ei ihan lähivuosina ole odotettavissa.


Laki romuttaa sen perusajatuksen, että lähtökohtaisesti lapset ovat biologisia jälkeläisiä. Samoin kun nyt biologisella vanhemmalla on oikeuksia omaan lapseensa esimerkiksi avioerotilanteessa, niin jatkossa biologinen vanhempi ja toinen joka ei välttämättä ole biologinen vanhempi, ovat tasa-arvoisessa asemassa lapsen huoltajuudesta päätettäessä.


Tällä hetkellä lapsen pois ottamiseksi biologiselta vanhemmalta vaaditaan vahvat perusteet, sen on todella oltava lapsen edun mukaista. Jatkossa taas lapset voivat päätyä kasvatti iskän huomaan varsin pinnallisin tai muodollisin perustein.


Merkillistä tässä kansallisessa sateenkaarihuumassa on nopeus, jolla erityisesti Kokoomuksen kansanedustajat vaihtoivat puolta. Tämän jälkeen Kokoomus ei oikein voi käyttää perinteistä Koti, Uskonto ja Isänmaa -iskulausettaan. Konservatiivisena tunnettu puolue petti äänestäjänsä pääministerin johdolla, joka asemalleen täysin sopimattomalla tavalla vetosi kansanedustajiin lain läpi viemiseksi.


Kun arkkipiispa on säestänyt showta koko kampanjan ajan, ovat tulokset sitten sellaisia kuin ovat. Onhan tätä asetelmaa järjestelty jo pitkään, mutta se kuinka monet konservatiivitkin käänsivät kelkkansa ja seurasivat sateenkaariväkeä kuin noiduttuna, on kyllä ennennäkemätöntä.


Olisi pitänyt tehdä lakia heikoimmat osapuolet, lapset huomioiden, mutta mentiin aikuisten mielihalujen mukaan. Tosin viimeistä hyväksyntää ei ole vielä annettu, mutta suunta näyttää selvältä.


Timo Pirinen

lauantai 6. joulukuuta 2014

Samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen

nimimerkki muuttis totesi s24 lestadiolaisuus foorumilla joku aika sitten, että samaa sukupuolta olevan pariskunnan kirkollinen vihkiminen on hänelle punainen viiva.

tässä muuttis on monella tavoin oikeassa;: vaikka punaiseen viivaan sitten suhtaudutaankin eri tavoin, sitä se on, punainen viiva.

valtiovalta tekee Eduskunnan määräenemmistön haluamia päätöksiä ja käsittelee seksuaalista tasa-arvoa koskevaa lakialoitetta ja muita kansalaisaloitteita, kuten laissa on säädetty.

katson itse, että homoseksuaalisten parien saama valtion suojelu ja tuki on tärkeä ja hyvä asia.

Suomen ev.lut. kirkko sen sijaan on apostolien ja profeettojen perustalle rakennetun Kristuksen kirkon haara, oksa suuressa puussa.

Ortodoksikirkon arkkipiispa Leo ja katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ovat lausunnoissaan selvästi ilmaisseet, että heidän kirkkonsa pitäytyvät raamatulliseen avioliittokäsitykseen, joka on miehen ja naisen välinen liitto, jonka tarkoitus on hedelmällisyys, lasten saaminen.

Ev.lut. kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen sen sijaan on lausunnoissaan ja FB päivityksissään korostanut, että kirkon avioliittokäsityksen tulee olla samassa linjassa valtion näkemyksen kanssa.

Apostoli Paavali puhuttelee Roomassa asuvia kristittyjä
"Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet, Jumalan sydämellisen laupiuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidän toimellinen jumalanpalveluksenne-
.
Ja älkäät sovittako teitänne tämän maailman muodon jälkeen, vaan muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olis."
Room 12:1-2
Monet Suomen ev.lut. kirkon jäsenet toivovat, että heidän kirkkonsa säilyttäisi raamatullisen avioliittokäsityksen voimassa ja arvossa ja tekisi sen tähden tulevaisuuden vihkimiskäytännössä selvän eron sen ja muiden valtion hyväksymien parisuhde mallien välillä.

Jos lehmät lentäisivät...


Oma tilanteeni
minun on tietysti helppo huudella, koska en ole seurakunnan palveluksessa.

Jos olisin, tulevaisuudessa virkaa hoitavan papin kohdalle voisi sitten tulla homoparin avioliittoon vihkiminen - tai homoparin liiton puolesta rukoileminen.

Jälkimmäiseen tehtävään mielelläni ryhtyisin, jos pyydetään, rukoillen näille ihmisille Jumalan siunausta ja johdatusta elämään yhdessä sellaisina kuin he ovat.

Avioliittoon vihkimiseen en ryhtyisi, ja todennäköisesti se olisi jatkossa sitten tuomiokapitulille punainen viiva - pois virkatehtävistä ne, jotka eivät taivu Suomen lainsäädännön ja kirkolliskokouksen ja piispojen tahtoon.

eli naispappeus tilanne moninkertaisella voimalla.

mutta kuten sanottu, en ole seurakunnan virassa, joten voin huudella virkavelijlle ja sisarille ulkopuolelta lumiukkona.

toivotan hyvää Itsenäisyyspäivää itsenäiselle kotimaalleni ja sen kansalaisille

täältä kauempaa näkee, millainen lahja Suomen kansalle itsenäisyys todella on!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Erilaiset perheet: Markon kaksi vaimoa ja islam

Yhden miehen haaremi - vaimoja ja tyttäriä
Brooklyn Museum vanhoja valokuvia
kuva Wikimedia
MTV on tuottanut julkisuudessa paljon huomiota saaneen Erilaiset perheet ohjelman: "uusi koskettava ja toiveikas 10-osainen dokumentaarinen sarja kertoo tarinoita suomalaisista perheistä, joiden arki on käännekohdassa."

Sarjan kolmannessa jaksossa kerrotaan "polyamorisesta" perheestä, jota kuvataan mm. näin IltaSanomien jutussa 4.12. 2014
Marko, hänen aviovaimonsa Johanna ja Markon uusi puoliso Jaana selvittävät, miten heidän polyamorinen elämänmuotonsa sai alkunsa. Markolla ja Johannalla on molemmilla ollut avioliittonsa aikana ulkopuolisia suhteita. Johanna oli myös alusta alkaen täysin tietoinen aviomiehensä Markon neljä vuotta sitten alkaneesta avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Jaanaan.

Kolmikko kertoo ohjelmassa omin sanoin, miten heidän perhe-elämänsä saadaan hyvin rullaamaan. Johanna ja Marko ovat olleet 15 vuotta naimisissa. Jaana lapsineen on ollut osa heidän perhettään muutaman vuoden ajan. Lapsilla on omat huoneet ja aikuiset jakavat saman makuuhuoneen.

Marko pyrkii perheessään tasapuolisuuteen. Heillä on erikseen sovitut omat viikonloput, jolloin toiset aikuiset jäävät hoitamaan lapsia.

"Suurin haaste tässä kuviossamme on pyykkien viikkaus, jotta se tehdään kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla", Marko heittää.
Lue koko artikkeli IltaSanomista

Islamilainen moniavioisuus
Ohjelmassa kuvattu tilanne on tuttu Lähi-idässä asuville ihmisille, koska Koraani sallii miehen ottaa itselleen laillisesti kaikkiaan neljä vaimoa. (Katso aiheesta islamilaista pohdintaa englanniksi IslamCan.com.)

Polygamia, moniavioisuus, oli Arabian niemimaan asukkaiden parissa yleistä Bysantin aikana autiomaan teltoissa. Islamin nousu vähensi aviovaimojen lukumäärän korkeintaan neljään.

Myös täällä Palestiinan alueella, jossa tätä kirjoitan, moniavioisuus on mahdollista ja tunnen itse joitain harvoja tapauksia. Kun keskustelen tästä muslimimiesten kanssa, he muistuttavat ehdottomasta vaatimuksesta, että jokaista naista tulee kohdella tasavertaisesti. Islam edellyttää, että kullekin vaimolle rakennetaan oma koti. Koska tämä on ylen kallista, vain harvoilla on siihen mahdollisuus. Samoin he toteavat, että eikö toisen vaimon ottaminen ole parempi kuin länsimainen perheen hajoaminen avioeroon?

Useimmiten syy toisen vaimon ottamiseen on ensimmäisen avioliiton lapsettomuus. Koska kahden kodin ylläpito on kallista, lapsettomuus johtaa suhteellisen helppoon avioeroon ja uuden vaimon hankkimiseen. Musliminainen ei eron jälkeen välttämättä jää yksin, vaan joku toinen mies voi hänet löytää - kaikki riippuu perhesuhteista ja sukulaisista.

Patriarkat ja kuningas Salomo
Koraanin ohjeella saattaa olla yhteyksiä Raamatuun, jossa ei moniavioisuutta kielletä, vaikka käytäntö lienee jäänyt jo varhain pois. Isä Abrahamilla oli vaimoina Sara ja Hagar, Iisakilla rakas Rebekka, Jaakobilla neljä vaimoa: Raakel, Bilha, Zilpa ja Lea.

Kuninkailla oli omat sääntönsä, ja Raamattu kertoo, että Salomolla oli kerrassaan tuhat vaimoa. Kuningasten kirja ei häntä vaimojen määrästä  moiti, vaan siitä, että nämä rakastetut ulkomaiset naiset koituivat hänelle hengelliseksi lankeamukseksi. Jerusalemissa Öljyvuoren eteläpuolella olevaa kukkulaa kutsutaan yhä tänään "Pahennuksen kukkulaksi", koska siellä oli muinoin vieraiden jumalien alttareita.
Kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja. He olivat lähtöisin niiden kansojen parista, joista Herra oli sanonut israelilaisille: "Pysykää loitolla heistä, ja hekin pysykööt teistä loitolla. Muuten he viekoittelevat teidän sydämenne omien jumaliensa puoleen." Salomo rakasti näitä naisia ja kiintyi heidän jumaliinsa.

Hänellä oli seitsemänsataa kuninkaallista vaimoa ja kolmesataa sivuvaimoa, ja he veivät hänen sydämensä harhaan.

Salomon vanhuuden päivinä vaimot viekoittelivat hänen sydämensä muiden jumalien puoleen, eikä hän ollut enää täydestä sydämestään uskollinen Herralle, Jumalalleen, niin kuin hänen isänsä Daavid oli ollut. Salomo rupesi palvelemaan Astartea, sidonilaisten jumalatarta, ja ammonilaisten iljetystä Milkomia.

Salomo teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä, eikä seurannut Herraa uskollisesti niin kuin isänsä Daavid. Hän rakensi Jerusalemin itäpuolella olevalle vuorelle uhripaikan Kemosille, moabilaisten iljetykselle, ja ammonilaisten iljetykselle Milkomille. Samoin hän teki uhripaikkoja muitakin vierasmaisia vaimojaan varten, niin että he saivat suitsuttaa ja uhrata jumalilleen.
1 Kun 11:1-8
Vanhentunut kuningas Salomo oli varmaan sitten jo aika lailla samaa mieltä monien vaimojen Bob Marleyn kanssa, "no woman no cry"


Haaremi ja 72 neitsyttä
Turkin harem on arabiasta lainattu sana haram ja tarkoittaa kielletty, koska pyhä tai erityisen arvokas. Haaremi on talossa naisten alue, johon vierailta miehiltä on ehdottomasti pääsy kielletty. Se voi olla yksinkertainen osa rakennusta, josta ehkä Kairon tyyliin on katettu parveke kadulle, josta nainen voi seurata arkielämää. Haaremi saattaa myös olla loistelias lukaali, palatsikin, jos miehellä sellaiseen on varaa.

Sulttaanin upeaa haaremia Istanbulissa vartioivat kastroidut eunukit, jotta vain yksi mies saa koskea näihin naisiin. Siellä pidettiin myös nuoria naisia, joita koulutettiin ja kasvatettiin hyviin tapoihin sulttaanin tuleviksi vaimoiksi.

Eräässä mielessä jokaiselle islamilaiselle miehelle on luvassa taivaallinen haaremi, jos hän kaatuu pyhässä sodassa. Kuoleman rajan takana häntä odottaa Koraanin mukaan seitsemänkymmentäkaksi koskematonta neitsyttä, jotka palvelevat häntä Paratiisissa.Jannah. Aiheesta on paljon tietoa Wikislam englanninkielistä artikkelissa.

Miehen ehdoilla
Islamilainen yhteiskunta on patriarkaalinen, mies on perheen pää ja suvun vanhin ratkaisee kiistakysymyksiä. Nainen käsitetään aviomiehen omaisuudeksi ja miehellä on lupa joko erota vaimostaan tai ottaa toinen ja neljäskin vaimo, jos pystyy näistä huolehtimaan.

No onhan se länsimaissakin miehen maailma "it's a man's world".

Naisella ei ole juuri sananvaltaa näissä päätöksissä, vaikka hän voi tosin kotona olla monissa asioissa ratkaisevan tärkeä tyyliin "mies on perheen pää ja nainen kaula, joka sitä kääntää".

Tunnen erään surullisen tapauksen, jossa hyvin koulutettu ulkomainen nainen tuli komean islamilaisen miehen vaimoksi näille seuduille. Joidenkin lapsettomien vuosien jälkeen mies otti toisen vaimon, ja ensimmäinen jäi jollain tavoin tämän arabialaisen ja paikalliset tavat, kielen ja psyyken tuntevan paikallisen naisen varjoon. Hän on edelleen avioliitossa ja asuu tällä seudulla, mutta ei juuri koskaan hymyile.

Markon tapaus muslimin silmin
Vaikka Markon perhe muistuttaa siis islamilaista kahden vaimon ja viiden lapsen perhettä, muslimit kertakaikkiaan kauhistuisivat TV ohjelmassa kerrottuja asioita ja pitäisivät tilannetta häpeäällisenä aina kuolemaan asti.

Ehkä islamilaisella miehellä on laillisten vaimojensa lisäksi jalkavaimoja, rakastettuja, mutta nämä ovat ehdottomasti kätkössä eikä niistä julkisuudessa näin puhuttaisi. Samaan tapaan kuin ranskalaisella 50-villityksessä olevalla miehella on amant, josta rouva varmaan tietää ja tuttavat, mutta josta ei puhuta. Ohjelman viittaukset Markon naisten väliseen rakkauteen, rakastajattajiin, olisivat myös ehdoton tabu Lähi-idän islamilaisissa maissa.

Suurena erona on myös kolmois-sänky, joka ei tule kysymykseen moniavioisessa islamilaisessa perheessä. 1400 vuoden kokemus näistä suhteista, naisten välisistä tunnekriiseistä, ihmisoikeuksista, ovat opettaneet siihen, että kullakin vaimolla on oma kotinsa, lapsensa ja mies pitää kaikista tasavertaisesti huolta.

Jos en väärin ole käsittänyt, moniavioisuuden hyvin tunteman islamilaisen miehen ja naisen näkökulmasta Erilaiset perheet-ohjelman kuvaama koti edustaa länsimaista dekadenssia aidoimmillaan.

Jopa sulttaanillakin oli sentään avioelämää koskevat sääntönsä ja palatsissa usein erittäin vahva puoliso tai äitimuori, joka piti ukon miehiset vietit kurissa.

Haaremin legendaarinen Roxelana ja sulttaani
Maalaus Anton Hickel 1780
Kuva Wikimedia

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Sukupuolineutraali avioliitto - piispa Teemu Sippo


Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ kuuluu kansainväliseen Sacerdotum Corde Jesu yhteisöön, joka yhdistää eri maissa toimivia pappeja jatkamaan Kristuksen työtä ja rakentamaan maailmaa Jumalan valtakunnaksi, jossa vallitsee oikeudenmukaisuus ja rakkaus (SCJ kotisivu).

Katolisen kirkon tiedotuskeskuksen (KAT.fi) sivulla on piispan lausunto Eduskunnassa perjantaina 28.11. 2014 pidetystä äänestyksestä sukupuolineutraalia lainsäädäntöä koskevasta lakialoitteesta Kirjoitan tänne muistiin piispan lausunnon keskeisiä ajatuksia toivoen, että tämän blogin lukijat tutustuisivat huolellisesti piispan omaan tekstiin annetussa linkissä.


Autonominen katolinen kirkko
"Päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta katolisen kirkon toimintaan Suomessa. Katolisen kirkon opetus avioliitosta ja perheestä ei muutu lainmuutoksen takia mitenkään."

Kommentti
Piispa Sippo korostaa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon tavoin kirkon itsenäistä ratkaisuvaltaa kristillisissä asioissa ja avioliittokäsityksen riippumattomuutta valtiovallan päätöksistä. 
Suomen ev.lut, kirkon arkkipiispa Mäkinen puolestaan on kommenteissaan korostanut kirkon riippuvuutta demokraattisissa päätöksissä ilmaistusta kansan tahdosta laillisen avioliiton solmimisen suhteen.


Valitettava päätös
"Eduskunnan päätös on valitettava, koska se irrottaa avioliiton käsitteen sen luonnollisesta perustasta ja antaa sille uuden, ideologisen sisällön."


Avioliiton luonne
"Katolisen näkemyksen mukaan avioliiton erityinen arvo yhteiskunnalle on juuri sen kestävä, biologisesti ja henkisesti toisiaan täydentävä ja hedelmällinen luonne. Avioliitto on miehen ja naisen vapaasta tahdostaan muodostama elämän liitto, jonka vain kuolema voi erottaa ja jossa mahdollisesti syntyvien lasten on luonnollista ja turvallista kasvaa."


Avioliiton merkitys yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille
"Katolinen kirkko pitää avioliittoon perustuvaa luonnollista perhettä sinä perusrakenteena, jonka varaan koko yhteiskunta perustuu ja jonka hyvinvoinnista koko yhteiskunnan hyvinvointi on riippuvainen."

Adoptio-oikeus
"On tärkää ajatella asiaa myös lasten kannalta. Jokaisella lapsella on äiti ja isä. Tämä tulisi muistaa myös lapsia adoptoitaessa. Siinä kysymys on nimenomaan lasten edusta."

Kommentti
Piispa viittaa epäsuorasti siihen, että adoptiosta keskusteltaessa Eduskunnassa on ollut parisuhteen esillä solmivien homoseksuaalisten ihmisten oikeus saada perheeseensä lapsia. Homopari on luonnostaan hedelmätön eivätkä he voi keskenään jatkaa sukua, johon tarvitaan miehen ja naisen sukusolut. 


Vaikutukset suomalaiseen kouluopetukseen
"On pidettävä huolta siitä, että koululaisia, joiden perheiden vakaumukseen kuuluu perinteinen perhekäsitys, ei altisteta vakaumuksensa vastaiseen opetukseen ilman vanhempien lupaa."

Kommentti
Piispa esittää huolensa siitä todennäköisestä vaikutuksesta, jolla sukupuolineutraalin avioliittolain läpimenolla on lapsille ja nuorille annettavaan opetukseen: tuleeko se vastaamaan lasten vanhempien omia arvokäsityksiä?


Ei tasa-arvokysymys
"demokraattisen päätöksentekojärjestelmän on luonnollisesti edistettävä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa silloin, kun näitä arvoja uhataan. On kuitenkin lyhytnäköistä yhdistää toisiinsa ja samanarvoistaa sellaisia asioita, joilla näennäisistä yhtäläisyyksistä huolimatta on perusteellisia olemukseen asti ulottuvia eroavaisuuksia, kuten nyt avioliittolain tapauksessa."

Kommentti
Piispan lausunnossa on ajatus, että nimitys "tasa-arvo laki" on näennäiseen samankaltaisuuteen perustuva ja siksi harhaanjohtava. SETA ajaa seksuaalista tasa-arvoa, joka tarkoittaa, että homoseksuaaliset suhteet saavat lainsäädännössä heteroseksuaalisen suhteen kanssa yhtäläisen aseman. Piispa ei tarkemmin erittele, mistä syystä avioliiton kohdalla ei ole kysymys tasa-arvosta vaan jostain muusta.

__________
Helsingin piispa Teemu Sippo on katolisen kirkon ainoa piispa Suomessa, joten luterilaisten piispojen polyfonia puuttuu. Hänen lausuntonsa ei tietenkään ole sooloilua vaan perustuu maailmanlaajan katolisen kirkon yhteiseen opetukseen, jonka kestävyydellä on englanninkielessä legendaarinen maine "it is like a Catholic marriage".  

En näe sisällöllistä eroa arkkipiispa Leon kannanottoon, joka puolestaan edustaa maailmanlaajan ortodoksisen kirkon yhtenäistä avioliittonäkemystä. Painotus on lausunnoissa kuitenkin erilainen, arkkipiispa Leo korostaa sakramentaalisen avioliiton solmimisen pyhyyttä ja arvoa vakuuttaen, ettei maallinen lainsäädäntö tule siihen vaikuttamaan. Piispa Sippo taas tutkii Eduskunnassa käsiteltävän lakialoitteen yhteiskunnallisia seuraamuksia koko Suomen kansaa ajatellen, eikä näe syystäkään aiheelliseksi taata katolisen avioliittokäsityksen säilymistä ennallaan valtiovallan toimenpiteistä riippumatta. 


tiistai 2. joulukuuta 2014

Mooseksen laki ja seksuaalirikokset

Tutkikaamme juutalaisen kansan saamaa Mooseksen lakia, joka ilmaisee heille Jumalan tahdon.

Laitan tähän Mooseksen lain seksuaalisista rikkomuksista määräämät kuolemantuomion pykälät, niin että Raamatun lukijalle on mahdollista tuomita lähimmäinen Jumalan sanan perusteella iankaikkisesti elävältä poltettaviksi, kuten Laestadius asian ilmaisee.


Kuolemantuomio seksuaalirikoksista

- makaaminen äidin tai äitipuolen kanssa
Jos mies häpäisee oman isänsä makaamalla hänen vaimonsa kanssa, molemmat syylliset on surmattava; he ovat itse ansainneet kuolemansa
3. Ms. 20:11

- makaaminen pojan vaimon kanssa
Jos mies makaa miniänsä kanssa, heidät on molemmat surmattava. He ovat tehneet luonnottoman teon ja ovat itse ansainneet kuolemansa.
3. Ms 20:12

- makaaminen mies miehen kanssa
Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa..
3. Ms 20:13

- äidin ja tyttären ottaminen vaimoksi
Jos joku ottaa vaimokseen naisen ja hänen äitinsä tai naisen ja hänen tyttärensä, se on törkeä teko, jonka vuoksi sekä mies että molemmat naiset on poltettava. Sen kaltaista törkeyttä ei saa sallia teidän keskuudessanne.
3. Ms 20:14

- eläimeen sekaantuminen
Jos mies sekaantuu eläimeen, hänet on surmattava, ja myös eläin on surmattava. Jos nainen parittelee eläimen kanssa, surmattakoon sekä nainen että eläin. Molemmat on surmattava, sillä kumpikin on ansainnut kuolemansa.
3. Ms. 20:15-16

- isän veljen vaimon kanssa makaaminen (myös lapset surmattava).
Jos joku makaa setänsä vaimon kanssa, hän häpäisee setänsä. Syylliset joutuvat kantamaan vastuun synnistään. Heidät on surmattava, eikä heille saa jäädä lapsia.
3. Ms 20:20

- kälyn kanssa makaaminen
Jos joku viettelee veljensä vaimon, hän tekee inhottavan teon. Koska hän on häpäissyt veljensä, syylliset on surmattava eikä heille saa jäädä lapsia.»
3. Ms. 20:21

- papin tytår elävältä poltettava
Jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän samalla häpäisee isänsä; siksi hänet on poltettava
3. Ms. 21:9

- aviovaimon neitseys
Jos mies otettuaan itselleen vaimon ja maattuaan hänen kanssaan alkaa tuntea vaimoaan kohtaan vastenmielisyyttä, esittää häntä vastaan perättömiä syytöksiä ja parjaa häntä sanoen: 'Minä otin tämän naisen vaimokseni, mutta kun makasin hänen kanssaan, huomasin, ettei hän ollut neitsyt',

tytön isän ja äidin on vietävä todiste tytön neitsyydestä portin luo kaupungin vanhimmille.

Tytön isän tulee sanoa vanhimmille: 'Minä annoin tyttäreni tuolle miehelle vaimoksi, mutta mies alkoi vihata häntä. Hän on puhunut perättömiä ja väittää, ettei tyttö ollut neitsyt. Tässä on todistus tyttäreni neitsyydestä.'

Sitten vanhempien tulee levittää veren tahrima vaate kaupungin vanhimpien eteen, ja näiden on ruoskittava mies ja määrättävä hänelle sakkoa sata hopeasekeliä, jotka annetaan tytön isälle, koska mies on mustannut koskemattoman israelilaisen tytön mainetta.

Tyttö jääköön miehen vaimoksi, eikä mies saa koko elinaikanaan hylätä häntä.

"Jos taas miehen esittämä väite pitää paikkansa eikä voida näyttää toteen, että tyttö oli koskematon, vanhimpien tulee viedä tyttö isänsä talon ovelle ja kaupungin miesten on kivitettävä hänet hengiltä; hän on harjoittanut haureutta ja tuottanut häpeää isänsä talolle ja koko Israelille. Hävittäkää paha keskuudestanne.
5. Ms 22:13-21


Teloittaminen
Kuolemanrangaistuksista sanotaan yleisemmin "syypäät omaan kuolemaansa", jolloin surmaamisen tapa vaihtelee. Kerrotaan esimerkiiksi Talmudin ajoilta, että tuomitun suuhun saatettiin kaataa sulaa metallia, jolloin ihminen kuolee, mutta ruumis kuitenkin säilyi melko ehjänä.

Kahdessa tapauksessa Jumalan laissa määrätään, kuinka nainen on surmattava: 
  • aviorikoksesta tavattu nainen on porukalla kivitettävä 
  • haureuteen langennut papin tytär poltettava roviolla elävältä.

Lain pohdintaa 
näin olemme yhdessä tutkineet Mooseksen lakia niiltä kohdin, joissa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista määrätään kuolemanrangaistus.

Huomaamme, että yleensä syyllisyyden toteamisen jälkeen sekä mies että nainen surmattiin. (Raiskauksesta on erityinen laki, jossa tutkitaan naisen käyttäytymistä)

Näemme, että eräs kuolemantuomion syy on homoseksuaalinen suhde kahden miehen välillä. Mutta se on vain yksi, ja myös eläimeen sekaantumisesta seurasi teloittaminen.

järkyttävältä vaikuttaa Jumalan laissa ilmaisema tahto, että enon vaimon kanssa maannut mies, nainen sekä heidän ehkä saamansa lapset on surmattava.


Näemme siis pyhän Raamatun teksteistä selvästi, että homoseksuaalinen akti - miehen makaaminen miehen kanssa - on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty kauhistus.

samalla panemme merkille, että myös monista muista seksuaalisista teoista, sukurutsaudesta, eläimeen sekaantumisesta ja aviorikoksesta määrätään kuolemanrangaistus.


Jeesus ja Jumalan laki
Juutalaiset tiesivät, että Nasaretin Jeesus on syntisten - siis lain rikkojien ja sen tuomion alla olevien - ystävä, joka viihtyy viinituvissa ja ei lain mukaan väistä pitalisia, heitä kivittäen.

Niinpä tästä Jeesuksen rakkaudesta Jumalan lain rikkojia kohtaan saatiin oiva peruste käydä hänen kimppuunsa, heikko kohta suorastaan kateutta herättävän maineen saaneen saarnaajan varustuksessa.

I. Mutta Jesus meni Öljymäelle,
2. Ja tuli varhain huomeneltain jälleen templiin ja kaikki kansa tuli hänen tykönsä, ja hän istui ja opetti heitä.
3. Mutta kirjanoppineet ja Pharisealaiset toivat vaimon hänen tykönsä huoruudesta otetun kiinni. Ja kuin he olivat sen hänen eteensä asettaneet,
4. Sanoivat he hänelle: Mestari, tämä vaimo on löydetty itse työssä, kuin hän teki huorin.
5. Mutta Moses on laissa meitä käskenyt, että senkaltaiset kivillä surmattaisiin*. Mitäs sinä sanot?
6. Mutta sen he sanoivat, kiusaten häntä, kantaaksensa hänen päällensä. Mutta Jesus kumarsi ja kirjoitti sormellansa maahan.
7. Mutta kuin he seisoivat kysymyksensä päälle, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: joka teistä on synnitön, se heittäkään ensin häntä kivellä.
8. Ja hän kumarsi taas ja kirjoitti maahan.
9. Kuin he tämän kuulivat ja olivat omaltatunnolta voitetut, läksivät he ulos yksittäin, ruveten vanhimmista, viimeisiin asti; ja Jesus jäi yksinänsä, ja vaimo seisoi siinä.
10. Mutta kuin Jesus ojensi itsensä, ja ei nähnyt ketään paitsi vaimoa, sanoi hän hänelle: vaimo, missä ovat sinun päällekantajas? Onko sinua kenkään tuominnut?
11. Hän sanoi: Herra, ei kenkään. Niin Jesus sanoi: en minä myös sinua tuomitse: mene, ja älä silleen syntiä tee.
Joh 1:1-11
Herra Jeesus, armahda meitä syntisiä!
Amen

maanantai 1. joulukuuta 2014

Kristillinen avioliitto - arkkipiispa Leo 28.11. 2014


Suomen kansan Eduskuntaan valitsemat kaksisataa miestä ja naista äänestivät marraskuun 28. 2014 esityksestä avioliiton laajentamiseksi koskemaan myös homoseksuaalisia parisuhteita.

Samana päivänä julkaistiin Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon haastattelu otsikolla "Kirkon avioliitto ei muutu".  Kannattaa lukea koko teksti, josta käy ilmi ortodoksisen kirkon näkemys maallisen valtiovallan asemasta ja merkityksestä avioliiton määrittelyssä ja solmimisessa.

Kommentoin ohessa joitain arkkipiispan haastattelussa kirkkonsa antamalla arvovallalla esiin tuomia ajatuksia ja muistutan mieliimme vertailua varten arkkipiispa Kari Mäkisen arvion Eduskunnan päätöksen käytännön seurauksista jatkossa.


Avioliittokäsitys
"Ortodoksinen avioliittokäsitys ei perustu sukupuolineutraaliuteen vaan juutalaisuudesta omaksuttuun käsitykseen elämän jatkamisesta miehelle ja naiselle annettuna mahdollisuutena ja velvollisuutena. Ortodoksinen vihkitoimitus on sisällöltään hedelmällisyyttä korostava miehen ja naisen välisen liiton kruunaaminen. Se on myös ortodoksisen kirkon avioliittotoimituksesta käyttämä termi. Sakramentaalinen avioliitto on ortodoksiselle kirkolle vain tätä,"

Kommentti
Pidän erityisen merkittävänä juutalaisen avioliittokäsityksen nostamista rohkeasti esiin. "Vain tätä" rajaa määrittelystä pois paljon sellaista, minkä avioliittoon kulttuurissamme yhdistämme ja joka aiheuttaa käsitteellistä sekaannusta. Juutalainen näkemys perustuu Israelin Jumalan käskyyn koko luomalleen ihmiskunnalle "lisääntykää ja täyttäkää maa."  (1 Ms. 1:22) Etenkin ortodoksijuutalainen perinne korostaa tänään yksiselitteisesti hedelmällisyyttä, suvun jatkamista, Auschwitzin tuhkasta nousevalle kansalle ja heidän perheissään on paljon lapsia.

Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumeissa avioero-keskustelussa (Matt. 19:6) ilmaisema näkemys avioliitosta on aidosti juutalainen, raamatullinen. Apostoli Paavali tuo tälle perustalle mukaan olennaisen asian, luterilaisessa kirkollisessa vihkimisessä niin korostetun; "suurin niistä on rakkaus" (1 Kor. 13).


Valtiollinen ja kirkkollinen avioliitto 
"Vaikka kirkko pitää kiinni omasta avioliittokäsityksestään, se ei kiellä poliittisen vallankäytön legitimiteettiä. Tasa-arvon keskeinen mittari on luottamus siihen, että poliittinen ja uskonnollinen vaikuttaminen tapahtuvat omilla foorumeillaan. Tästä syystä kirkko ei lähtökohtaisesti vastusta sopimuksia, joita solmitaan muidenkin kuin kirkossa vihittyjen välille"

Kommentti
Etenkin Moskovan patriarkan alainen ortodoksikirkko on lähes sadan vuoden ajan elänyt tilanteessa, jossa valtiovalta yksiselitteisesti määrittää avioliiton merkityksen ja toimittaa laillisen vihkimyksen puhtaasti sekulaarissa ympäristössä. Suomalaiset ortodoksit ovat Konstantinopolin patriarkan alaisuudessa, mutta etenkin Karjalassa he ovat eläneet todeksi neuvostoliittolaisen kommunistisen avioliittokäsityksen ja käytännön.

Valtion ja kirkon erilaiset näkemykset avioliitosta ovat näin Skandinavian, Balttian maiden ja Venäjän ortodokseille paljon selkeämpi asia kuin Ruotsin kuninkaan alkuaankin valtionkirkoksi perustaman evankelis-luterilaisen kirkon jäsenille. 


Yhteiskunnallinen avioliiton määrittely
"Kysymys on siitä, että yhteiskunta määrittää avioliiton ja kirkon tehtäväksi jäisi vain sen siunaaminen." 

Kommentti
Todellakin, Suomen ev.lut. kansankirkosta on tullut aikojen muuttuessa todellinen kansankirkko, jossa demokraattisesti äänestetään seurakuntatasolta hiippakuntaan, kirkolliskokoukseen ja aina Eduskuntaan asti, mitä Jumala tahtoo! Laille kuuliaista ja sääntöihin tottunutta kansaa kun olemme.


Erilaiset arvot
"Laillinen ja kirkollinen avioliitto ovat ortodoksisesta näkökulmasta kaksi eri asiaa. Kirkollinen avioliitto on heteroseksuaalinen, elinikäistä uskollisuutta ja toinen toisesta huolenpitoa korostava. Niin kutsutussa tasa-arvoisessa avioliittokäsityksessä nämä arvot eivät liene ensisijaisia."

Kommentti
Rohkenen olla eri mieltä edustettujen arvojen suhteen.

Eikö uudistettavan lainsäädännön tarkoitus nimenomaan ole korostaa toinen toisesta huolenpitoa ja elinikäistä uskollisuutta myös homoseksuaalisissa suhteissa ja sateenkaariperheessä? Tässä oikeudellisessa perusturvassa lienee pähkinän ydin, ja kansanedustajien joukosta enemmistö tahtoi tämän suojan antaa tasa-arvoisuuden nimissä. 

Perinteisestihän homosuhteet ovat olleet kaapissa piilossa, yhteiskunnan tuomitsemat, huhujen kiertäessä kylällä joistain ilmeisesti toisistaan pitävistä mies- tai naispareista. Irtosuhteet ovat olleet monelle ainoa mahdollisuus ja liikkuminen niitä etsittäessä heteroseksuaalisten parissa ollut joskus tuhoisaa ja ihmisille vaarallistakin lainsuojatonta touhua. 


Käytännön seurauksia
"Jos lakialoite tasa-arvoisesta avioliitosta Suomessa joskus hyväksytään, merkitsee se ortodoksisen kirkon kannalta sitä, että avioliitto ja kirkollinen vihkiminen erotetaan toisistaan. Avioliitot solmitaan maallisen lain mukaan maistraateissa. Kirkko tarjoaa kirkollisen vihkimisen sitä haluaville heteropareille."

Kommentti
Tällainenhan tilanne on ollut tietääkseni Lutherin ajoista alkaen Saksan evankelisissa maakirkoissa - avioliitto vihitään maistraatissa ja se on valtion kannalta juridinen avioliitto oikeuksineen ja velvotteineen. Kirkollinen vihkimys on avioliiton solmineen pariskunnan oma ratkaisu, eikä vaikuta heidän asemaansa Saksan kansalaisina.

Arkkipiispa Leo ennakoi tässä, että siviilivihkimys tullee pakolliseksi myös Suomessa. Kristillisten kirkkojen aseman muuttuessa avioliiton juridisessa puolesssa, ortodoksinen kirkko tulee pitämään kiinni omasta avioliittokäsityksestään. Perheen kristillisen elämän, lasten kastamisen, konfirmaation, avioliiton, ehtoollisen, hautaamisenkin kannalta ratkaiseva on miehen ja naisen saama kirkollinen vihkimys, joka ymmärretään sakramentiksi. Kirkon elämän kannalta juridisesti vaaditulla siviilivihkimyksellä ei ole merkitystä.

Arkkipiispa Kari Mäkisen näkemkys käytännön seurauksista
Arkkipiispa Kari Mäkinen on esittänyt Facebook sivustolla toisenlaisen näkemyksen kuin arkkipiispa Leo.  Sen mukaan ev.lut. kirkko ei ole lyönyt lukkoon näkemystään, vaan tulevaisuudssa on olemassa kolme vaihtoehtoa

  1. kirkon vihkioikeus pysyy ennallaan niin, että heteroparit voidaan vihkiä kirkollisin menoin mutta homopareja ei. "Tällöin avioliiton käsite ja sisältö ovat kirkollisessa vihkimisessä ja yhteiskunnan lainsäädännössä erilaiset."
  2. Kirkko voi luopua vihkioikeudestaan, mutta voisi siunata maistraatissa solmitun avioliiton. Tällöin on ratkaistava, siunataanko myös homoliitot.
  3. Kirkko voi säilyttää vihkioikeutensa ja laajentaisi käsitystään avioliitosta käsittämään myös samaa sukupuolta olevien suhteen.
Kommentti
Arkkippispa Mäkisen kuvaama ensimmäinen vaihtoehto on Suomen ortodoksisen kirkon linja. Toinen vaihtoehto siirtää vastuun homoparien siunaamisesta tai siunauksen kieltämisestä viranhoitajille, ja painostus puolin ja toisin on varmasti oleva melkoinen. Kolmas vaihtoehto vaikuttaa minusta nykyisen kirkon johdon kannalta todennäköisimmältä ja realistisimmalta tulevaisuudenkuvalta. Kirkko tulee tarkistamaan avioliittoteologiaansa ja sen perusteita, niin että kansan lainsäädännössä ilmaisema tahto tulee huomioitua.


Ortodoksisen kirkon toivomus Suomessa
"Ortodoksinen kirkko haluaa korostaa, että 1. maaliskuuta 2002 voimaan astunut parisuhdelaki täyttää edelleen hyvin tasa-arvon periaatteet. Avioliitto olisi säilytettävä vain miehen ja naisen välisen perhesuhteen ilmaisuna."

Kommentti
Arkkipiispa Leon haastattelu julkaistiin perjantaina 28.11.jolloin Eduskunta pitkän keskustelun jälkeen hyväksyi lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 102 - 92 kuuden kansanedustajan jättäessä äänestämättä. Suomi on näin 12. valtio maailmassa, jossa tällainen lainsäädäntö astuu voimaan.