"Vuonna 1850 tuli koulu Tärännön kylään, jossa on 460 henkeä, vaikkeivät Tärännön viisaat miehet ensin tahtoneet koulua vastaan ottaa, sillä he pelkäsivät, että koiratauti tarttuu heidän lapsiinsa.
Mutta siellä oli muutamia heränneitä, jotka lupasivat ottaa vastaan 18 köyhää lasta, jotka kruunun kustannuksella ruokitaan kouluaikana.
Muutamat herrat sanoivat: “Kyllä tarvitsevat Tärännön miehet parannuksen tehdä; ne ovat niin jumalattomat, ettei muissa paikoissa ole niin jumalatointa väkeä kuin Tärännön kylässä.”
Vaikka tämä herrain tuomio oli puolittain tosi, niin on kumminkin Vapahtajan tuomio vielä vakaisempi, koska Hän sanoo: “Portot ja publikaanit käyvät teidän edellänne taivaan valtakuntaan."
Laestadius
.......
Nimimerkki hippon löytämät kertomukset herätyksen alkuajoilta ovat kerrassaan ihanaa luettavaa, melkein tulee tippa silmään niistä.
Näissä rovasti Laestadiuksen kertomissa tapauksissa on elämän voimaa, karskia huumoria ja totuudellisuutta.
Niissä on myös käytännön teologiaa, joka auttaa meitä ymmärtämään Jeesuksen vertausta vuohista ja lampaista... ja muitakin vertauksia, esimerkiksi Johanneksessa olevaa viiniköynnöstä.
Tässä tositapauksessa Tärännön kylästä yhdistyvät hienosti Jeesuksen vertauksen Vuohet ja lampaat väkevä sisältö, kun se oikein ymmärretään, sekä Haamulin alleviivaamat hengelliset totuudet.
Mitä tapahtui?
Tärännössä oli Jeesuksen käskyn mukaan kastettuja ja opetettuja ihmisiä, jotka Pyhä Henki toi elävään uskoon.
Luonnostaan vuohista tuli luonnostaan lampaita.
Nyt, ilman mitään omaa tekoa ... Jumalan tekona ... nämä Tärännön hengellisesti tärähtäneet alkoivat antaa vettä janoisille viinan sijaan, alkoivat rakentaa koulua ja yhteisöä ja toimia aktiivisesti asuinseutunsa hyväksi.
Tärännön lampaat alkoivat TEHDÄ HYVIÄ TEKOJA
koska he olivat syntyneet uudesti ja Pyhä Henki heitä tähän johti.
Tämä on se yhdistelmä.
Jumala tekee.
Mutta kyllä näiden tärähtäneiden oli itse ryhdyttävä ahkerasti toimeen...
ja ryhtyivät, nurisematta ja herrojen vastarinnasta huolimatta.
Voimme unelmoida ja rukoilla, että Suomen kansa tärähtää kuten Tärännön miehet ja naiset.
Millaiset määrät kansamme työllä ansaitsemia varoja juodaan kurkusta alas pirunliemenä?
Millaisia määriä euroja menee holtittoman alkoholinkäytön, humalatilaa etsivän ryyppäämisen, seurauksien hoitamiseen.
Särkyneitä koteja, unelmia, rikoksia, murhia, liikenneonnettomuuksia...
Laestadius olisi aivan hurjana, jos näkisi miten Suomen kansaa tippa tappaa.
Irwin joka laulullaan rohkaisi maamme nuorisoa ryyppäämään ämpäri kaupalla ja viisasi ettei tippa tapa kuoli itse alkoholin aiheuttamiin ongelmiin.
Alkoholitalous ja -haittakustannukset vuonna 2009
Vuonna 2009 kuluttajien kotimaassa tekemiin alkoholiostoihin käyttämä rahamäärä kasvoi noin 2,5 %:a edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä 4,3 miljardia euroa.
Asukasta kohti 809 euroa vuodessa alkoholiostoihin
Asukasta kohti laskettuna alkoholijuomia hankittiin vuoden aikana 809 eurolla. Alkoholiin käytettiin rahaa 16 euroa enemmän asukasta kohti kuin vuonna 2008. Alkoholimenojen osuus yksityisistä kulutusmenoista kasvoi 4,6 %:iin.
Valtion verotulot alkoholista kasvoivat 5 %:a edellisestä vuodesta
Valtion alkoholista saamat verotulot, arvonlisävero mukaan luettuna olivat noin 2,0 miljardia euroa, joka on yli 5 %:a enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholista saatujen verotulojen osuus oli 5,3 5.a valtion tuloista ilman rahoitustaloustoimia, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin vuonna 2008.
Alkoholihaittojen välittömät kustannukset kasvoivat 7 %:a vuodesta 2007
Vuonna 2008 alkoholin käyttö aiheutti 0,8-1,0 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,3-6,3 miljardin euron välilliset kustannukset. Vuoteen 2007 verrattuna välittömät kustannukset kasvoivat keskimäärin hieman yli 7 %:a. Yli kolmannes välittömistä haittakustannuksista aiheutui järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta.
Sosiaalihuollon osuus välittömistä kustannuksista kasvoi hieman yli neljännekseen. Terveydenhuollon osuus välittömistä kustannuksista oli reilu viidennes. Loput välittömät kustannukset aiheutuivat ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä, alkoholivalvonnasta ja tutkimuksesta.
Välilliset haittakustannukset kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna keskimäärin 4 %:a.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/alkoholitalous-ja-haittakustannukset
Nämä ovat virallista tilastoa eivätkä valehtele.
Paljonko suomalainen käytti viinaan vuonna 2008?
4,3 miljardia euroa.
Vuonna 2008 alkoholin käyttö aiheutti
0,8-1,0 miljardin euron välittömät kustannukset
3,3-6,3 miljardin euron välilliset kustannukset
Tärännön tärähdys
jospa me suomalaiset tärähtäsimme Tärännön kylän lampaiden tyyliin!
alkaisi näitä kurkusta als kaadettujen ja kuuseen kusettujen tulausten sijasta siunaavia riksoja suuntautua sinne, missä on kansamme terve tulevaisuus ja elämä.
jos jossia ei olisi, niin lehmätkin lentäisivät...
Vitsi onkin siinä, että Tärännön täräystä ei tehnyt ihminen.
Sen teki Jumalan suuresta armosta Jeesus Kristus, Jumalan Poika, Pyhän Hengen voimalla.
siinä on kansamme todellinen tulevaisuuden toivo
Kristus meissä, kirkkauden toivo.
(vaan ei saa jäädä se lamppu vakan alle... tai mitään ei tapahdu)
Charlotte Kallan olympiakullan jälkeisenä päivänä Tärännön kylä Ruotsin Pajalassa on hiljainen. Muutama Ruotsin lippu ei juuri pakkasessa hulmahtele.
Puheenaihe on kuitenkin sama: tyär voitti.
– Kyllä se tuntuu hyvältä, kaupassa asioiva kyläläinen iloitsee. – Näin iso voitto. Toinen ei ole enää niin mahtava.
Kaikki kyläläiset ovat katsoneet maanantai-iltana Charlotten hiihtoa. Kylässä on paljon urheilusta kiinnostuneita, kaikenlaisesta urheilusta, Anita Kalla Ican kassalla kertoo. Hänen miehensä on hiihtäjän sukua.
Yläasteikäiset pojatkin myöntävät jännittäneensä kisaa. Koko kylä oli säikähtänyt kun Charlottan suksi oli viimeisellä törmällä heilahtanut. Mutta ei, hän ei kaatunut
– Se ei hermoile, isoisä Bengt Kalla tietää.
Se oli isänisä Bengt, joka vei seitsemänvuotiaan Charlotten tolalle, siis ladulle. Hän hiihti heti tosissaan, kahdesti viikossa.
Lapin Kansa 16.2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti