keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Siellä missä Kristus liikkuu

Tutkikaamme itsekukin omaa hengellistä tilaamme näiden rankkojen syytösten keskellä.

Eräs tapa katsella ja arvioida omaa vaellustamme on pohtia, kuljemmeko siellä missä Kristus liikkuu vai omilla teillämme.

Helposti sanomme "seuraan Kristusta" kun tarkoitamme sillä, että käytämme Kristusta hyväksemme syntien anteeksisaamisessa ja se riittää Hänen osuudekseen näissä taivasasioissa. Seurakunta sitten neuvoo, miten tulee kristillisyydessä elää, ja seuraamme niitä ohjeita sen mukaan kuin meitä huvittaa ja oikealta näyttää.

Mistä tunnistamme eron näiden kahden asian välillä, liikkua siellä missä Kristus liikkuu vai liikkua kukin omilla teillämme ihmisten ja heidän ajatustensa osittain ohjaamina?

Varmaan tässä auttaa Jumalan Sanan lukeminen ja saarnan kuuleminen, että opimme tietämään, missä Jeesus viihtyy.

Kun Hän sanoo "seuraa minua" niin se tarkoittaa, että menemme sinne, minne Hän edellä kulkee ja meitä matkaansa kutsuu.

Kristus nimittäin on edelläkulkija, ei takaapäin komentelija.

Silloin näemme jollain tavalla, olemmeko me siellä, missä Kristus liikkuu, vai omilla teillämme.



Jeesus viihtyi tässä ajassa elämänsä päivinä Herran temppelissä ja synagoogassa, ihan lapsesta asti kuten Luukas kertoo.

Markus kirjoittaa Jeesuksen julkisen toiminnan alusta:

"Ja he menivät sisälle Kapernaumiin; ja hän meni kohta lepopäivinä synagogaan, ja opetti."
Mk 1:21

...
Mitä tästä opimme?

Kristus liikkuu Jumalan kansan parissa, siellä missä Raamattua opetetaan ja opiskellaan, missä rukoillaan Jumalaa ja missä uhrataan lahjoja Isälle.

Viihdytkö sinä, viihdynkö minä kirkossa, seuroissa, Raamatun äärellä, oppimassa ja opettamassa Jumalan sanaa, rukoilemassa ja kiittämässä ja uhraamassa aikaani ja energiaani ja rahojani ja itsenikin Taivasten valtakunnassa?

Varmaan moni tähän vastaa "viihdyn"

Ja hyvä niin, Jeesuskin on siellä, missä Hänen nimessään ollaan koolla ja Jumalaa kunnioitetaan ja palvotaan!



Ja heidän synagogassansa oli ihminen riivattu saastaiselta hengeltä, ja hän huusi, Sanoen: voi, mitä meidän on sinun kanssas, Jesus Natsarealainen! tulitkos meitä hukuttamaan? Minä tunnen sinun, kukas olet, Jumalan pyhä.

Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä.

Ja kuin se saastainen henki repäisi häntä ja huusi suurella äänellä, niin hän läksi ulos hänestä.
Mk 1:23-26


Jeesus ei kiertänyt kaukaa huutavaa ihmistä, jossa oli paha henki.

Seuraatko sinä Herraa sinne, missä riivaajat ihmisissä riehuvat, vieden voiton sanomaa, ristin väkevää viestiä, Jeesuksen oppia, joka ei ole vain sanoja vaan sanoja ja tekoja ja ihmeitä?

Missäs sinä heitä kohtaisit, aikamme riivattuja?

Henkisesti sairaita kulkee ympärillämme avohoidossa, mutta eiköhän noiden suomalaisten humalaisten miesten ja naisten kännisessä menossa ole jotain todella syvältä?

Heidän luokseen Kristus kulkee.

Kuljetko sinä, kuljenko minä sinne heidän luokseen ihmisiä kohtaamaan Hänen seurassaan?



Ja he menivät kohta ulos synagogasta ja tulivat Simonin ja Andreaksen huoneeseen, Jakobin ja Johanneksen kanssa.

Mutta Simonin anoppi makasi vilutaudissa, ja he sanoivat hänestä kohta hänelle.

Ja hän meni ja nosti häntä, ja rupesi hänen käteensä, ja vilutauti jätti hänen kohta; ja hän palveli heitä.
Mk 1:29-31


Jeesus kulkee ystäviensä kotiin, ja kohtaa sairaita.

Hän ei välinpitämättömästi sivuuta kuumeista anoppia, vaan auttaa minkä voi.

Ja voihan Hän!

Kuletko sinä ystävien ja sukulaisten koteihin, siunauksena ja ilona, huolehtien myös siellä olevista ongelmista ja osallistuen missä on sopivaa ja rukoillen sairaiden puolesta ja ...

kuljenko minä?

Kristus liikkuu siellä, ystäviensä kodeissa huomaavaisena, auttavaisena, siunaavana...



Mutta ehtoona, kuin aurinko laski, toivat he hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita ja perkeleiltä riivatuita,

Ja koko kaupunki tuli kokoon oven eteen.

Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja hän ajoi ulos paljon perkeleitä, eikä sallinut perkeleiden puhua; sillä he tunsivat hänen.
Mk 1:32-34


Jeesus kulkee suuren kansanjoukon keskellä, eikä suinkaan pakene ihmisiä ja erakoidu.

Hän välittää suurten kansanjoukkojen parissa olevista sairaista ja heikoista ja perkeleiden ahdistamista, ja auttaa minkä voi.

Ja kyllä Hän voi!

erottaudutko sinä kansanjoukoista ja erakoidut, vetäydynkö minä ihmisten luota omaan rauhaani elämään hiljaista ja turvallista elämää, porukan melun ja pyyntöjen ahdistamatta?

Jeesus ei tehnyt niin eikä tee niin. Kristus kulkee suurten kansanjoukkojen keskellä pelkäämättä, ja auttaa yksilöitä siellä.



Ja huomeneltain sangen varhain ennen päivää, kuin hän nousi, meni hän ulos. Ja Jesus meni erinäiseen asiaan ja rukoili siellä.
Mk 1:35

Jeesus liikkui kauas meluisista joukoista, avunpyytäjistä hyvin varhain aamulla - se lienee ollut tapansa, aamuvirkku.

Hän rukoili siellä yksinäisyydessä Isää, vietti paljon aikaa hiljaisuudessa.

Viihdytkö sinä yksinäisyydessä, hiljaisuudessa, rukouksessa Isän edessä Pojan nimessä ja Pyhässä Hengessä?

Kristus viihtyi ja julkisen uransa aikana hiljaisuus, autiomaa, kiusaukset, rukoustaistelut vaihtelivat hurjan aktiivisen menon kanssa.

Elämässään oli tiettyä tapaa, rakennetta, rytmiä, johon aamurukous erityisesti kuului.

Eivätkö olekin ihania aamut tämän maan päällä! Ne kannattaa käyttää rukoukseen. Niin Kristuskin teki ja tekee.



Avanti populi!

Riittää jo hurskaat aamuhartaudet - työt odottavat Jumalan elopelloilla


Ja Simon riensi hänen perässänsä ja ne jotka hänen kanssansa olivat.

Ja kuin he löysivät hänen, sanoivat he hänelle: jokainen etsii sinua.

Ja hän sanoi heille: menkäämme lähimmäisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin; sillä sitä varten olen minä tullut.

Ja hän saarnasi heidän synagogissansa, koko Galileassa, ja ajoi ulos perkeleitä.
Mk 1:36-39



Ei kaikkia ole kutsuttu saarnaamaan ja perkeleitä ihmisistä karkoittamaan.

Vaan jokaiselle riittää työtä Herran elopelloilla.

Jos et ole niissä hommissa, kohtaa Jeesuksen johdatuksessa hiljaisuudessa hädässä olevia, avuntarvitsijoita, vankeja, sairaita, eksyneitä, köyhiä ja puutteessa olevia, ilman puhdasta juomavettä olevia, orpoja, leskiä...

niin älä ole niin varma siitä, että seisot kerran Herran edessä, kun Hän omiaan tuomitsee.



Sitten jotain paljon vaikeampaa:

Ja hänen tykönsä tuli spitalinen, rukoili häntä, lankesi polvillensa hänen eteensä ja sanoi hänelle: jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.

Ja Jesus armahti häntä ja ojensi kätensä, rupesi häneen ja sanoi hänelle: minä tahdon, ole puhdas.

Ja kuin hän sen oli sanonut, niin spitali läksi hänestä kohta pois, ja hän tuli puhtaaksi.

Ja Jesus haasti häntä, ja lähetti hänen kohta pois tyköänsä,

Ja sanoi hänelle: katso, ettes kellenkään mitään sano, mutta mene, osoita itses papille ja uhraa puhdistukses edestä ne, mitkä Moses käski, heille todistukseksi.
Mk 1:40-44



Kristus liikkuu ihmisten hylkäämien, tuomitsemien, kivittämien, syntisten ja arvottomien ihmisten luona eikä väistä edes vaaralliseen spitaliin tai AIDS tautiin sairastunutta.

Nimenomaan siellä Hän viihtyy, missä paariat, kastittomat, yhteiskunnan hyljeksimät, mitättömät, eksyneet, syntiset, vakavasti sairaat avuntarvistijat ovat.

Jos sinä tai minä viihdymme vain vanhurskaiden seurassa, emme ole siellä, missä Kristus liikkuu.



Jaaha

en kerinnyt kuin hiukan katsoa vanhimman evankeliumin, Markuksen ensimmäistä lukua.

ja eiköhän Herra Jeesus anna melkoista esimerkkiä meille.

ei niin, että tuohon lähtisimme omin voimin - ei siitä tule kuin itku puseroon - maailman hätä ja tuska käy yli ymmärryksen.

ei yksin vaan yhdessä, kristittyjen veljien ja sisarten ja kaikkien niiden kanssa, jotka tahtovat ihmistä auttaa, tukea, lohduttaa, rakentaa uskoa tulevaisuuteen.

ei vain porukalla vaan Kristuksen johdolla, Häntä seuraten - silloin syntyy tuloksia!

kysy vaikka määriläisiltä!



vaan älä kysy esikoislestadiolaisilta - he ovat porukalla päättäneet olla tekemättä yhtään mitään ja olla seuraamatta Kristusta sinne, missä Hän liikkuu.

on toki poikkeuksia, on Toksovan orpojen luona, on hiljaista laupeudentyötä omaisten ja myös miden kärsivien luona, on Inkerinmaata ja on erilaisten kristillisten järjestöjen tukemista.

ei vain sitä 150.000 euron katonkorjausta Lahdessa.

mutta konventikkeliplakaatti on voimassa, ilman pappeja ei saa kokoontua rukoilemaan ja Sanaa tutkimaan,

on ehdoton piispan valta, ja ilman lupaa ei saa orpoja ja leskiä mennä auttamaan

rautainen koura pitää esikoisia kurissa ja nuhteessa, vaan ei ohjaa saaliiksi saamiaan vankeja Jumalan lasten vapauteen, iloon ja elävän Jumalan palvelemiseen.

sinne, missä Kristus liikkuu


Rukoilemme.

Herra Jeesus Kristus.

Kiitos, että sinun rakkautesi
meitä kohtaan ei muutu,
vaikka emme aina osaa kulkea
sinun valossasi.

Me petämme lupauksemme
ja uskomme horjuu.

Kuitenkaan sinä et hylkää meitä,
vaan tulet luoksemme
yhä uudelleen ja uudelleen.

Avaa silmämme,
niin kuin kerran avasit opetuslastesi silmät,
jotta mekin näkisimme, kuka sinä olet.

Kuule rukouksemme rakkautesi tähden.

Aamen.

Evankeliumikirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti