perjantai 8. huhtikuuta 2011

Litostroton

Kristus Pilatuksen edessä
Meister Bertram von Minden n. 1390

Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen. Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin.

Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Minä tuon hänet tänne osoittaakseni, etten pidä häntä syyllisenä mihinkään rikokseen."

Niin Jeesus tuli ulos, orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään, ja Pilatus sanoi: "Katso: ihminen!"

Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!" Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa. Minä en ole havainnut hänen syyllistyneen mihinkään."

Juutalaiset vastasivat: "Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika."

Tämän kuullessaan Pilatus kävi yhä levottomammaksi. Hän meni takaisin palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet lähtöisin?"

Mutta Jeesus ei vastannut hänelle.

"Etkö puhu, vaikka minä kysyn?" Pilatus sanoi. "Etkö tiedä, että minulla on valta päästää sinut vapaaksi ja valta ristiinnaulita sinut?"

Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi minuun mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi on suurempi syyllinen se ihminen, joka on minut sinulle luovuttanut."

Pilatus yritti nyt saada Jeesuksen vapautetuksi.

Mutta juutalaiset huusivat: "Jos päästät hänet vapaaksi, et ole keisarin ystävä! Joka korottaa itsensä kuninkaaksi, nousee keisaria vastaan."

Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata.

Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan.

Pilatus sanoi juutalaisille: "Tässä on teidän kuninkaanne."

Juutalaiset huusivat: "Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!"

Pilatus sanoi heille: "Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?"

Mutta ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari."

Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.

Joh 19:1-16 KR 1992


Johanneksen evankeliumin kertomus etenee ajassa ja paikassa.

Olemme Pontius Pilatuksen ajassa - hänen on ajateltu toimineen Juudean prefektinä 26-36 A.D. Nämä tapahtumat saattavat olla keväällä 33 tai 34.

Myöhemmin tässä luvussa evankeliumi mainitsee kolme kieltä, latina, kreikka ja heprea, jolla Jeesuksen kuolemantuomion syy oli kirjoitettu

IESVS·NAZARENVS·REX·IVDÆORVM

Ristit on pystytetty paikalle, joka kansa kutsui "pääkallopaikaksi" eli Golgata (heprean galgal)

Pilatus istuu tuomioistuimelle Jerusalemissa ns. Kivipihalle, kreikaksi Litosthroton ja jolle evankeliumi antaa heprealaisen nimen Gabbata. Arameankielen sana gabbeta tarkoittaa kukkula, korkeampi paikka ja heprean gabbata kylmää kovaa pintaa.



Aika - Pontius Pilatuksen hallintokausi Juudean maakunnassa, jonka Rooma oli valloittanut vuonna 63 ennen Kristuksen syntymää.

Tekstin ymmärtämiseen auttaa tietää, että näiden tapahtumien jälkeen Rooma murskasi kaksi juutalaisten kapinaa

- ensimmäisessä kapinassa 66-73 roomalaiset hajottivat maahan Jerusalemin temppelin vuonna 70 niin ettei siitä jäänyt kiveä kiven päälle. Monet muistavat Masadan.

- toisessa kapinassa 132-135 ylipapit sanoivat, että ei meillä ole keisaria vaan kuningas, Messias-kuningas Bar Kochba - Tähden poika. Roomalaiset karkoittivat juutalaiset maasta ja kielsivät heitä astumasta jalallaan Jerusalemiin. Alkoi juutalaisen kansan diaspora, joka on kestänyt aivan meidän aikoihimme asti.



Paikka - Jerusalem, Daavidin kaupunki.

Kivipiha Litostroton eli Gabbata
Pääkallopaikka eli Golgata

varmuudella näiden sijaintia ei tiedetä, sillä Jerusalem on sittemmin rakennettu uudelleen monta kertaa ja kerrostumat Herodeksen ajan kaupungin yllä ovat paikoin hyvin paksut tai niihin ei päästä, koska uusia taloja on käytössä.


Ajankohta lyödään isolla rautanaulalla maailmanhistoriaan uskontunnustuksissamme

"ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana".

Eli 26-36 välisenä aikana

on sen tähden hyvä, että aikakirjoista huonosti tunnetusta Pilatuksesta on löydetty myös arkeologisia todisteita Pyhältä maalta - etenkin kuuluisa inskription, jota oli käytetty rakennuskivenä Kesarean amfiteatterissa myöhemmin. (Kivi on aito ja nähtävissä Israelin Museossa Jerusalemissa)



mutta miksi tämä kaikki Litostrotonin häväistys ja piina Jeesukselle?


Jumalan Karitsa uhrataan ja verensä vuodatetaan - siinä on jo valtavasti ihmettelemistä.

Mutta miksi sen pitää tapahtua näin julkealla, julkisella ja julmalla tavalla?

Johannes sanoo lyhyesti, "Nyt Pilatus käski ruoskia Jeesuksen"

ei aikamme suomalaisella taida olla juuri mitään käsitystä siitä, mitä nämä muutamat sanat Joh 19:1 sisältävät todellisuudessa.

Pieksänmäen nimi voi tulla pieksää,
pieksut, pexi, peski, hakata nahkaa. Tai ehkä nimi tulee järvestä, jossa uljaat kalasääsket (Pjeska) ovat viihtyneet

Mutta Pieksämäen Olkonkankaan kaakinpuu, häpeäpaalu ja mestauspaikka, vielä ehkä jossain kansan parissa muistetaan.



Miksi Kristuksen piina, karmea roomalainen ruoskiminen, johon ihminen saattoi jo kuolla.

Raamattu kertoo meille tässä, kuka on ihminen.

Kun kissa leikkii hiiren kanssa, se on leppoisaa meininkiä tähän näytelmään verrattuna.

Ronskit iltajaanot ja muut miehitysarmeijan soltut ovat saaneet käsiinsä vihatun ja pelätyn juutalaisen kapinakansan kuninkaan. Joku jumalanmies vielä, jolla yliluonnollisia taitoja?

Avuttoman uhrinsa tilaa he käyttivät hyväkseen - huvitellakseen hieman.

Ihminen on näet sellainen veikeä leikkimielinen luomus, että toisten kustannuksella on mukava joskus vähän vitsailla.



Ja näin kekseliäitä he olivat -

siinä oli kasa kuivia risuja yöllistä lämmittelyä varten varmaan pelloilta tuotu. Tarkkaan ei tiedetä, mitä kasvia kreikankielinen alkuteksti tarkoittaa.

Tai heprealainen alkuteksti

"Maa kasvaa sinulle orjantappuraa ja ohdaketta, mutta sen kasveista joudut ottamaan ravintosi. Otsasi hiessä sinun on hankittava leipäsi"
1. Ms. 3:18–19

Mikael Agricolan keksimä sana "orjantappura" on väkevä! Sellaisia kasvaa yhä Pyhällä maalla, jossa on tiuhassa semmotteet kolme neljä senttiä pitkät hyvin terävät piikit.

"orjantappura voisi olla myös esimerkiksi paatsamansukuinen piikkijujuba-puu tai oraluppio-niminen mättäänä kasvava piikkipensas, joka on yleinen Jerusalemin seuduilla."

"Sotilaat väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä"

sellainen kruunu upottaa piikit syvälle päänahkaan josta vuotaa runsaasti verta kasvoille, niskaan, korville, silmille.



no, pittäähän kunkulla olla kunnon viitta

sotilaat "pukivat hänet purppuranpunaiseen viittaan."

Purppuraväriin liittyi Rooman aikana melkoisia rajoituksia, se kuului ylhäisön vaatetukseen. Kallista ja voimakasta väriä tehtiin etenkin Kaanaan maassa eli Libanonin rannikoilla löytyvästä simpukasta, josta pusertamalla sitä saatiin pisara pisaralta. Melkoisia läjiä näitä on sieltä löydetty.

Pesemättömiin kankaaseen tarttuvasta sinipunasta, purppurasta, on mainintaa jo Vanhan testamentin ajalta -

"Niin tulkaa,käykäämme oikeutta keskenämme,sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne olisivat veriruskeat,tulevat ne lumivalkeiksi,vaikka ne olisivat purppuran punaiset,tulevat ne villan valkoisiksi."
Jes 1:18



hauska kuningasleikki jatkuu!

Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat:
"Ole tervehditty, juutalaisten kuningas", ja läimäyttivät häntä kasvoihin.



Ensin ruoskitaan iho hajalle, sitten rikotaan piikeillä päänahka, sitten puetaan kuninkaallisiin ja mäiskitään päin naamaa.

tiedämme jokainen, että naamaan avoimella kämmenellä lyöminen on häpäisevä, halveksiva ja kipeää tekevä isku.

ei nyrkkikään naamassa mukavalta tunnu, silmä umpeutuu, nenästä alkaa vuotaa verta, hammas voi katketa, nenäluu murtua.

ja nää on ronskeja sotilaita, ei mitään kylällä maleksivia hamppareita, joilla ei oo parempaa tekemistä kuin potkia työtään tekevää bussikuskia henkihieveriin.

ihminen on sitten veikeä tapaus!



miksi?

Jumalan Karitsa uhrataan

ihminen surmataan Jumalan sovittamiseksi

mutta miksi sen täytyy tapahtua vielä näin häpeällisellä, julkisella, sadistisella tavalla?



Kuningasleikki - joka jättää inhottavuudessa kauas kissan leikin saalistamallaan hiirellä

kuva vaihtuu sitten kansanvaaleihin

oikein kunnon kansanäänestys, jossa kansa kaikkivaltias saa nyt päättää yhden ihmisen kohtalosta!

tämä vetää väkeä.

kokenut poliitikko Pilatus tekee kuitenkin tässä melkoisen mokan ja epäonnistuu sen tähden Johanneksen evankeliumin jatkuvasti viittaamassa pyrkimyksessä sanoutua irti.

Johannes asettaa syyn roomalaisten sijasta tiukasti juutalaisten ja etenkin heidän uskonnollisten johtajiensa, ylipappien ja saddukeusten, vastuulle.

Saksalainen paavi Benedictus XVI kirjoitti kirjan, jossa hän sanoo ettei juutalainen kansa ole kansana syypää Jeesuksen kuolemaan.

Juutalaiset ovat usein saaneet kuulla syytteen "Kristuksen tappajat!" etenkin Venäjällä ja siellä päin.

He taas korostavat, että roomalaiset viranomaisethan Jeesuksen surmasivat.

Keskustelu jatkuu.
1


Kansa tietää parhaiten!

Pontius Pilatus teki uransa aikana toisenkin mokan - hän otti temppelin aarteista väkisin varoja Jerusalemin suuren vesijohdon rakennuttamiseen.

Tämä moka nosti sellaisen metakan, oikein Kairon tuoreeseen tyyliin, että Pilatus lähetti siviiliasuisia sotilaita mellakoitsijoiden keskelle ja merkistä he vetivät miekkansa ja alkoivat surmata kansaa.

Tästä kansan "rauhottamisesta" meni tieto Roomaan ja se lienee ollut eräs syy että hän sitten kuitenkin menetti keisarin ystävyyden.

Pilatus erotettiin virastaan, hän joutui itse maanpakoon ja kerrotaan että heittäytyi Sveitsissä alpeilta kuolemaansa (Pilatus alppi)
Kirjoittanut: MikkoL, 08.04.2011 13:52


Tässä Pilatus laski, että kun hän tuo juutalaisen kansanjoukon eteen juutalaisen miehen, jota he pitävät kuninkaanaan (Messias) ja joka on raadeltu ja häväisty.

Tämä ihmisen rujouden ja kärsimyksen näkeminen herättäisi sääliä ja empatiaa

Niin Pilatus sanoi nuo kuuluisat sanat latinaksi

Ecce homo!

Katso, ihminen



Kun ylipapit ja heidän miehensä näkivät Jeesuksen, he rupesivat huutamaan: "Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!"

Vain orjien ja kapinallisten tappamiseen Roomassa käytetty teloitustapa, eräs niistä pahemmista tavoista surmata ihminen hitaasti ja kiduttaen.



Nämä sanat kuultuaan Pilatus toi Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle, jonka hepreankielinen nimi on Gabbata. (paikka)

Tämä tapahtui pääsiäisen valmistuspäivänä puolenpäivän aikaan. (ajankohta)

Pilatus sanoi juutalaisille:
"Tässä on teidän kuninkaanne."

Juutalaiset huusivat:
"Pois! Pois! Ristiinnaulitse hänet!"

Pilatus sanoi heille:
"Pitääkö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?"

Mutta ylipapit vastasivat:
"Ei meillä ole muuta kuningasta kuin keisari."

Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.



Miksi Jumalan Karitsalle tällainen julkinen häpäisy?

Ei ole mukava seistä oman kansansa ja sen johtajien edessä raadeltuna ja runneltuna

ja kuulla heidän vaativan, että vihatut roomalaiset tappakoot julmasti

ei oo mukava



miksi miksi?

mitä se mikkoL kyselee, pitäisihän ukon tietää - me kaikki tiedämme

Jeesuksen piti kärsiä, kokea piinaa, tulla julkisesti häväistyksi koska...

hmmm

niin

miksi?

emmekö me tänään keskity nimenomaan Hänen kuolemaansa, ylösnousemukseensa

Jeesuksen nimessä ja veressä.

jossain taustalla on ajatus veren vuodattamisesta, kärsimyksestä, on piinaviikko ja kai siihen tottuu

mutta miksi?



no eikös se pastori ole lukenut Jesajaa, siellähän tämä kaikki on kerrottu?

no on se pastori lukenut

ja laittaa tähän taas

ja ihmetyksensä vaan kasvaa

miksi näin?



LIII. Lucu.

Christusen Pinast/ Colemast ia Cunniasta.

Mutta cuca vskopi meiden Sarnam? Ja kellen HERRAN Käsiuarsi ilmoitetan?

Sille ette hen ylescarckapi Henen edesens/ ninquin yxi Wesa/ Ja ninquin yxi Jwri quiuasta Maasta. Eipe henellä ole ychten moto eike cauniutta. Me näime henen/ Wan ei ollut henelle meille kelpauata moto.

Hen oli se caikein ylencatzottapa/ ia caikein haluin/ kipua ia Sairautta teunens. Hen oli nin ylencatzottu/ ettei kengen maltanut henen pälens catzoa/ Senuoxi eipe me hende mixiken piteneet.

Wissiste hen candoi meiden Sairaudhen/ Ja meiden kiwudh hen pälense sälytti. Mutta me pidhim Henen sixi ioca Jumalalda rangaistu/ piexettu/ ia pinattu oli.

Wan hen ombi haauoittu meiden Pahatecoin teden/ ia meiden Syndein teden hosuttu. Se Rangastus macapi henen pälens/ Senpäle ette meille Rauha olis/ Ja henen Haauains cautta me olema läkitud.

Me waelsim Caiki Exyxise/ ninquin Lambat/ itzecukin omalle tiellens poickesi.

Mutta HERRA hen heitti caikein meiden synnit henen pälens. Coska hen rangastijn ia pinattijn/ ei hen Swtansa auanut. Ninquin Caritza ioca teurahaxi wiedhen/ ia ninquin Lammas/ ioca keritziense edese waickeni/ nin ei henengen pide Swtans auaman.

Mutta hen ombi adhistoxest ia domiosta poisotettu/ Cuca henen Elemens pitudhen wlospuhupi? Sille ette hen ombi ninen Eleuiten maalda poissiwaltu/ coska hen minun Canssani Pahatecoin teden rangastijn.

Ja hen ombi haudhattu ninquin ne Jumalattomat/ Ja coollut ninquin iocu Ricas. Waicka ei hen kellengen wärytte tehnyt/ eikä petos henen Swsans ollut. Mutta HERRA tachtoi henen nin pieste Sairaudhella.

Coska hen ombi Hengens Ricosuffrixi wlosandanut/ nin hen Siemenen saapi/ ia cauuan ele. Ja HERRAN Aiuotus pite henen Kädhesens menestymen/

Senteden ette Henen Sielunsa ombi töte tehnyt. Sapi hen Lustinsa nähde/ ia Kyllyytte oleman. Ja henen tundemisens cautta/ Minun paluelian se Wanhurscas/ pite monda wanhurskauttaman. Sille ette hen candapi heiden synninse. Senteden mine annan henelle Monda swrexi Saalijxi/ ia henelle pite ne Wekeuet Raatelussa oleman.

Senteden ette hen andoi henen Hengense coolemahan/ ia oli Pahantekiein caltaisexi luettu. Ja monen Synnit hen candoi/ ia rucoli ninen Ylitzekeupein edheste.

Jes 53
Mikael Agricola 1552




Oi Kivipiha

vaaleista kalkkikivilaatoista tehty kova pinta, jolla Jeesuksen paljaat jalat ovat astuneet ja johon Hänen pyhä verensä on valunut kenenkään haavojaan hoitamatta

Kohta nämä jalat lävistettäisiin kantapään luiden läpi vasten karua puuta Golgatalla, kaiken kansan seistessä ja katsellessa, miten Jumalan ainoa Poika surmataan.


veikeää väkeä me olemme tosiaan.

Raamatun ihmiskuvaus tarkimmillaan

Oi Kivipiha - Litostroton - jossa syytön ihminen tuomittiin Jumalan kiroukseen puussa roikkumaan.

Jeesus Nasaretilainen juutalaisten Kuningas

Miksi näin?

Eikö olisi helpompaa tietä ollut?

Sitä Jeesus itsekin Isältä vielä kerran Getsemanen yössä oli kysynyt.

että ehkä ei tätä maljaa

vaan pohjaan asti joutui katkeran kalkin juomaan Poika.

ristillä kepinpäässä sienellä tarjottu haiseva etikka ei sen kalkin makua parantanut.


Virsi 56
Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

Saata minut, Jeesukseni,
turhuudesta maailman
turviin veren kalleimman.
Anna rauha tunnolleni,
poista tuskat painavat,
epäilykset vaikeat.

Avaa silmät, että saisin
rakkauttas katsella,
Jeesus, uhrikaritsa.
Kannat synnit ristinpuussa
puolestani kärsien
vihan liekin hirmuisen.

Nöyränä ja hiljaisena
kannat piikkikruunua,
riisuttuna, heikkona.
Häpeissäni, Jeesus, tunnen,
että olen syyllinen,
kova, kevytmielinen.

Maailma ei siedä niitä,
jotka Herraa pelkäävät,
hänen tietään etsivät.
Raskain tie on Jeesuksella:
kansa pilkkaa, vainoaa
auttajaansa ainoaa.
Kirjoittanut: MikkoL, 08.04.2011 14:11


Juudaan suu ja viekas kieli,
kieltämiset Pietarin,
julma päätös Kaifaankin,
Pilatuksen pelkomieli,
Herodeksen kopeus
maailman on kuvaus.


Ystäväsi sinut antoi
käsiin vihollisien
palkan siitä vaatien.
Yöllä joukko miekoin, keihäin
sinuun kävi käsiksi,
sinut köysin vangitsi.


Jeesus, minut synnin vangin
kahleistani vapahdit,
tuomiosta armahdit.
Tuomion sait synneistämme,
koska tulit maailmaan
meitä vapauttamaan.


Kuinka koskaan unohtaisin,
että kaikki vaivasi
kärsit autuudekseni!
Jospa voisin maailmassa
ristiäsi seuraten
elää sinuun luottaen!


Ristisi on kunniani,
veresi on aarteeni,
autuuteni, iloni.
Siinä turva syntiselle
sielun ahdistuksissa,
siinä toivo ainoa.


Sydämeeni syvään auta
kärsimykses kätkemään,
siinä rauha perimään.
Suo, kun vihdoin aukee hauta,
haavoihisi nukkua
katoovasta menosta.
MikkoL:

Haqvin Spegel 1694.
Suom. Abraham Frosterus 1765,
Elias Lönnrot 1865.
Virsikirjaan 1886.


...
Virren tekijä on Ruotsin maineikas runoilijapiispa Haqvin Spegel (1645-1714). Virressä oli alkuaan 20 säkeistöä.

Vuoden 1886 virsikirjaan Tutkimaan, oi Jeesus, auta tuli Elias Lönnrotin suomentamana. Hän oli lopuksi jo lyhentänyt suomennoksensa 12 säkeistöön, mutta virsikirjaan se sitten kuitenkin tuli 'täysimittaisena' (19 säkeistöä). Vasta nykyisessä virsikirjassa se on tiivistetty 11 säkeistöön.

Samalla kun virsi näin on lyhentynyt, sen kokonaisilme on muuttunut. Virren lukija ja veisaaja johdatetaan nyt rukoillen mietiskelemään eli katselemaan hänen puolestaan kärsivää Jeesusta. Alkuperäisessä pitkässä virressä tähän mietiskelyyn liittyi vaikuttavana elementtinä itsetutkistelu ristiinnaulitun Vapahtajan edessä, jonka kannettavana on koko maailman syntikuorma. Siinä virren minä joutui kerta toisensa jälkeen toteamaan olevansa suuri syntinen, "köyhä synnin vanki".

Tällaista itsetutkistelua on nykyversiossa vain vähän.

Tauno Väinölä



Niin

Tutkimaan, oi Jeesus, auta
kärsimystäs katkeraa,
kuolemaasi kauheaa.
Siitä sielu lohdutuksen
uskossa nyt omistaa,
levon vaivoissansa saa.

ei mistään muualta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti