Äläkä saata meitä kiusaukseen

Matteus 6:13

UT alkutekstissä:
και μη εισενεγκης ημας εις πειρασμον αλλα ρυσαι ημας απο του πονηρου


KR 1548 - Agricola:
Ja ele iohdata meite kiusauxen. Mutta päste meite pahasta.


KR 1767 - Biblia:
Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.

KR 1938 - Manninen:
äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta

KR 1992:
Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta


Q-lähde - Molari:
Äläkä pakota meitä kiusaukseen.


Luukas 11:4

Kreikkalaisessa alkutekstissä:
μη εισενεγκης ημας εις πειρασμον

(myöhemmät käsikirjoitukset lisäävät "vaan päästä meidät pahasta")


KR 1548 - Agricola:
Ja ele iohdata meit kiusauxe'. Mutta päste meite pahasta.

KR 1776 - Biblia:
Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.

KR 1938 - Manninen:
äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta)

KR 1992:
Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen



Matteuksen ja Luukkaan vanhimmissa ja luotettavimmissa käsikirjoituksissa Jeesuksen opettamassa rukouksessa on vain yksi sanamuoto, jota tutkijat siis pitävät Q-lähteestä otettuna.

Markuksen ja Johanneksen evankeliumeissa ei ole mukana tätä rukousta.

me eisenegnes hemas eis peirasmon

peirasmos tarkoittaa kreikassa sekä "koettelumsta" (testin tapaan) että "kiusausta" (pahaan)

tässä ei ole mitään epäselvää ja kaikki suomalaiset käännökset kääntävät toiselle kotimaiselle "kiusaukseen"


mutta tuo hienosävyisen kreikankielen verbi eisfero!

Agricolan käännöksessä ja Bibliassa on rukous "älä johdata meitä kiusaukseen"

Jumalan johdatus - Jeesus neuvoo pyytämään, ettei Isä johdattaisi kiusaukseen (koettelemukseen)


Otto Mannisen komitea sai tästä jonkinlaisen hikan ja laittoi hieman lievemmässä muodossa

"äläkä saata meitä kiusaukseen"

mutta tämä on kielellisesti jotenkin epäselvä. Mitä tarkoittaa suomalainen sana "saattaa kiusaukseen" --- lähteä saatille? eikö pikemmin "saattaa johonkin tilanteeseen" ...

eli Jumala kävelyttää kiusaukseen, josta Jeesus kehottaa rukoilemeen vapautusta


KR 1992 tahtoo puolustaa Jumalaa ja sanoo kauniisti ja täysin vastoin alkutekstin sisältöä!

"Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen"

tässä on Jumala vapautettu vastuusta, ja Jeesus neuvoo pyytämään Jumalan varjelusta kiusauksista.



Tohrori Molari kääntää kaikista näistä poiketen täsmälleen saman alkutekstin kohdan

"äläkä pakota meitä kiusaukseen"


... tässä minulta menee jossain määrin luottamus hänen käännöksensä laatuun.

en suinkaan ole kreikan asiantuntija, mutta kääntää "eisfero" noin väkivaltaisella sanalla kuin "pakottaa"

hän itsekin toteaa, että Q-lähde edustaa korkeatasoista koinee kreikkaa - sen kirjoittaja osaa kieltä.

toki kreikasta löytyisi sanoja paljonkin tuollaiseen "pakottamiseen"

eli pidän Juhan käännöstä karkeana virheenä, enkä ymmärrä miksi hän sen tähän on näin kääntänyt.



mielestäni

- Agricola ja Biblia kääntävät oikein
"älä johda kiusaukseen"

- Manninen vetää hiukan peittoa päälle epäselvällä "älä saata kiusaukseen"

- 1992 käännös kerrassaan asettuu parantamaan Jumalan mainetta ja heittää syyn meille "älä anna meidän joutua kiusaukseen"

- Molarin käännös on virheellinen "älä pakota meitä kiusaukseen"



näin siis alkuteksti, käännökset ja Q-lähteen tutkija tästä Isäm meidän rukouksen vaikeasta kohdasta.

"päästä meidät pahasta" ei ole ollenkaan vaikea rukous.


mites sitten teologit?

mieleemme nousee tietenkin ensimmäisenä Vähä katekismus, jossa Martti Luther selittää tätä rukousta näin.


Kuudes pyyntö

Äläkä saata meitä kiusaukseen.

Mitä se merkitsee?

Vastaus:
Jumala ei kylläkään ketään kiusaa, mutta pyydämme tässä rukouksessa häneltä suojelusta ja varjelusta, etteivät Saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen. Ja vaikka ne meitä ahdistaisivatkin, pyydämme, että viimein kuitenkin saisimme niistä voiton.


Luther asettuu siis puolustamaan Isää Jumalaa ja selityksensä on varmaan taustana KR 1992 hurskaalle käännökselle - joka ei vastaa Raamatun omaa tekstiä

"älä anna meidän joutua kiusaukseen"

sillä Luther on väärässä.

Meidän Herramme Jeesus Kristus on itse joutunut kokemaan, kuinka Jumala johdatti Hänet kiusaukseen ja kokemus oli sellainen, että Hän neuvoo omiaan rukoilemaan, etteivät he joutuisi samaan.



Vanhin evankeliumi - todennäköisesti - on Markus ja se kertoo lyhyesti

Niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. Vedestä noustessaan Jeesus näki, kuinka taivaat aukenivat ja Henki laskeutui häneen kyyhkysen tavoin. Ja taivaista kuului ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt."

Heti sen jälkeen Henki ajoi hänet autiomaahan. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta.


Markus 1:9-13 KR 1992



Alkukielessä on tässä erittäin raju sana

"Henki ajoi hänet autiomaahan"

ἐκβάλλω ekballo

tämä on niinkuin kiven tai kepin tai pallon heittämistä, suorastaan viskaamista

Pyhä Henki sananmukaisesti johdatti Jeesuksen kiusattavaksi

siis johdatti kiusaukseen, tilanteeseen, jossa Jeesusta koeteltiin, testattiin tosi rankasti

autiomaassa neljänkymmenen päivän paasto on hengenvaarallinen ja kun sen jälkeen tulee nälkä, se on huutava, tuskallinen nälkä - ruumis kertoo että se alkaa polttaa elävää kudosta, ei enään rasvavarastoja.

nälkään kuoleminen on kauhea asia, jota ei kenellekään soisi.



no, kuuleekos Jumala meitä aina, kun rukoilemme Isä meidän rukouksen?

eiköhän meistä jokainen tiedä vastauksen tähän - toki Jumala kuulee, mutta tekee mitä tahtoo


on kristittyjä, jotka eivät pyhitä Isän nimeä eivätkä tee mitään Hänen valtakuntansa tulemiseksi

on kristittyjä, joiden elämässä Jumalan tahto ei tapahdu maan päällä, niinkuin se tapahtuu taivaassa

on kristittyjä, jotka eivät saa jokapäiväistä leipää

on kristittyjä, jotka eivät anna anteeksi lähimmäiselleen niinkuin Isä antaa anteeksi heille

on kristittyjä, jotka Jumala johdattaa kiusaukseen eikä päästä pahasta


nämä Jeesuksen rukoukset ovat totista elämää ja suorastaan huutoa Isän puoleen.

eivät joku hurskas automaatio, että näinhän se menee joka tapauksessa...



kuten Luther sanoo tuohikirjettä (Jaakobin kirjettä) lainaten, Jumala ei kiusaa ketään syntiin.

mutta Jumala johtaa ihmisen kiusaukseen.

Jaakobin kirjeessä on varsin erikoinen opetus tästä asiasta

... koska näin on, pitäkää se ilona!



Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte.

Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.

...
Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.

Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.


Jaakob 1:2-4, 12-15 KR 1992



Jaakob, mahdollisesti Herran Jeesuksen veli lihan puolesta, opettaa tässä, että koettelemukset ja kiusaukset syventävät uskoa.

Jumala ei kiusaa ketään.

mutta Hän johdattaa, saattaa kiusaukseen


Johanneksen kasteen juhlasta ja Pyhän Hengen kasteen riemusta Jumalan Poika heitettiin kuolettavaan autiomaahan Saatanan kiusattavaksi.

siinä katsottiin, kumartaisiko Jumalan Poika tämän maailman ruhtinasta.

eivät Jeesuksen kiusaukset siihen päättyneet - viimeisiin kuului esimerkiksi tämä "astu alas ristiltä, niin uskomme..."



koko jumalasuhteemme perusta on siinä, että Jumala johdattaa meidät kiusaukseen, koettelemukseen.

sillä mitä muuta kertomus Paratiisista on kuin kertomus siitä, kuinka Jumala asettaa Adamin ja Eevan kiusaukseen?

ei Jumala itse Paratiisissa luomaansa ihmistä kiusaa, vaan Hän tekee sellaisen puun, joka on aivan ihana katsella ja houkutteleva.

ja sanoo sitten Adamille "syö noista muista puista mutta ei tästä"

ja antaa käärmeen kävellä Eevan luokse kiusaamaan syntiin.

Kertomus paratiisista on perustava kertomus kiusauksesta.

tämä on elämämme syvintä todellisuutta ja Jumalan ihmeellistä viisautta.



ei Jumalan ainoa Poika saanut välttyä kiusauksesta.

ja niin Jeesus opettaa rukoilemaan - aivan koko sydämestä

"Isä, älä johdata meitä kiusaukseen"


se ei nimittäin ole lainkaan iisi juttu.


Virsi 280
Älä vaadi, Jumala,
oikeuteen minua.
En voi sitä kestää,
tuomiota estää.
Hukkumasta pelasta!

Annoit rakkaan Poikasi,
syntini hän sovitti.
Anteeksi ne anna,
etten kuormaa kanna,
jonka kantoi Herrani.

Syntieni paulasta
päästä, pyhä Jumala.
Voita pahan valta,
suojaa maailmalta,
elämäni uudista.

Hoida armon Hengellä,
väkevällä kädellä,
että rauhan saisin,
aina kirkastaisin
auttajani nimeä.

Sinuun yksin luottaa suo,
armostasi apu tuo.
Anna noutaa mieltäs,
etten eksy tieltäs.
Uusi henki minuun luo.

Hyvyyttäsi, Herrani,
kiittää tahdon iäti.
Kun lyö lähdön hetki,
päättyy mainen retki,
päästä minut lepoosi.

Johannes Pálfi 1635.
Suom. Aukusti Oravala 1937.
Virsikirjaan 1938.