lauantai 20. marraskuuta 2010

Jumalan ainoa Poika?

Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä, juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: "Kuinka kauan sinä kiusaat meitä? Jos olet Messias, sano se suoraan."

Jeesus vastasi: "Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta. Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."

Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen.

Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?"

Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen."

Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?

Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä."

Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.

Jeesus meni jälleen Jordanin toiselle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa, ja hänen luokseen tuli paljon ihmisiä. He sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä hän tästä miehestä sanoi, on totta." Monet uskoivat siellä Jeesukseen.


Joh 10:22-42 KR 1992



Tämä on sellainen kohta Johanneksen evankeliumissa, jossa hyvin moni kiireisesti mutisee "joo, joo, tiedetään..." ja jatkaa matkaansa eteenpäin jonnekin.

mutta joskus on hyvä pysähtyä, pysäyttää aika, ja sanoa - nyt olen tässä eikä ole mihinkään kiire. Esimerkiksi ehtoollisjumalanpalveluksessa - kaikki kiire saa unohtua.

tämän Sanan kohdalla on hyvä silleen pysähtyä ihmettelemään ja suorastaan hämmästymään

ja asettaa kysymyksiä kristityn vapaudella.

olemme seurailleet Taivasten valtakunnan saapumista Eurooppaan ja sen kamppailua sekä pakanuuden että sitä paljon väkevämmän uskonnon kanssa.

kirkkohistorian vaihteelta siirrymme tässä raamattupiirin aiheissa hetkeksi kristillisen opin asioihin, systematiikkaan.



näimme aikaisemmin, että Athanasiuksen uskontunnustus tietyllä tavalla litistää pyhän Kolminaisuuden kuin Jokisen eväät.

(Jokisen eväspeketti kuulemma jäi koneprässiin)

Athanasiuksen uskontunnustus nimittäin sanoo "... tässä ei ole suurempaa eikä pienempää..."

joka on vastoin Raamattua, jossa - kuten Areios aivan oikein muistutti - Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa "Isä on minua suurempi".

samoin Athanasiuksen tunnustus - joka ei ole pyhän Athanasiuksen laatima ja sisältää häntä myöhemmin eläneen pyhän Augustinuksen ajatuksia - litistää Kolminaisuuden ajassa ... ei ole ennen eikä jälkeen ...

vaan Areios tässäkin aivan oikein muistuttaa, että jos joku on Jumalasta syntynyt, kaiketi Jumala on silloin ennen Häntä?



Athanasiuksen uskontunnustuksessa sanotaan:

"Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt.
Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee.

Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää,

vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia,

näin on siis palvottava niin kuin on sanottu - kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.


tämä asetetaan pelastuksen ehdoksi.

ja kuitenkin kohta, espanjalaiset piispat järkeilevät tässä vastoin niin monisäikeistä Raamattua ja lyttäävät pyhän Kolminaisuuden kasaan kuin Jokisen eväät:

"Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää"


SANA (logos)
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt,
ei ole syntynyt ilman häntä.

Joh 1:1-3 KR 1992

Johanneksen evankeliumin kuuluisa kohta Jumalan Sanasta ei sisällä aikaa, ennen tai jälkeen.

Mutta uskontunnustuksen "..joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt..."

edellyttää ihmisten kielillä sanottuna tämän järjestyksen, ensin ... jälkeen, kuten presbyteeri Areios opetti.

käsite sisältyy sanaan "synnyttää" että joku on ennen ja joku jälkeen.

kun tunnustuksessa sanomme "ennen aikojen alkua" siirrymme silloin jo pois ihmisten kielestä ja määritelmistä.

hankala juttu.


Jeesus sanoo:

"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne.

Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi."

Joh 14:27-28 KR 1992



nyt voidaan tietysti sanoa, että kuinka kauheaa, nettiruukussa opetetaan areiolaisuutta!

mutta on hyvä tuntea vihollisensa, taistelu eksytystä vastaan on silloin tehokkaampaa.

toisaalta - ukkeli oli oikeassa - kuten Areios muistuttaa, Jeesus itse sanoi "Isä on minua suurempi".

joudumme siis valitsemaan pelastuksemme ehdoksi itsensä asettavan Athanasiuksen uskontunnustuksen kohdan ja pyhän Raamatun välillä.



no johan...

eikös oppimme pidä olla taivaasta tullutta puhdasta ilmoituksen tulkintaa, joka on 110% yhtenevä pyhän Raamatun kanssa?

eikös Athanasius ole mukana luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoissa?

mitä sekoilua tämä on, ettäkö Athanasius olisi ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa ja litistäisi opetuksen pyhästä Kolminaisuudesta Isän ja Pojan persoonien välillä kuin Jokisen eväät?


Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
Mar 13:32 KR 1938



aika harva tunnustuksellinenkaan suomalainen kristitty on paneutunut Athanasiuksen syvyyteen ja laajuuteen, se luetaan harvoin kirkossa ja on aika hämmentävä. Tämä kaikki minun pitäisi uskoa ja ymmärtää pelastuakseni?

no ei niin. Tässä on kartoitettu kirkolle alue, josta ei tulisi poiketa.

mutta mites tämä kirkon perustava uskontunnustus, joka määrittelee kaikkien maailman kristittyjen hyväksymällä tavalla uskomme keskeisen sisällön

(paitsi espanjalaista filioque lisäystä!)



Me uskomme yhteen Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan,

ja yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt,

Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista,
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin,
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.


Uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä [ja Pojasta] ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta. Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.


Havaitsemme ensinnäkin, että toisin kuin läntinen latinalainen Athanasiuksen tunnustus, kreikkalaisten (ja latinalaisten) piispojen henkevä teksti ei litistä pyhää Kolminaisuutta, vaan

1. sanoo "ennen aikojen alkua Isästä syntynyt"

2. ei lisää pyhiin kirjoituksiin ihmisten järkeilyjä "ei ennen ei jälkeen" eikä "suurempi pienempi"

henki on toinen!

mutta mistä tulee tuo ilmaus "Jumalan ainoa Poika"

kun sitä ei tuossa muodossa ole pyhissä Kirjoituksissa?



Vanha testamentti kertoo kauniisti Abrahamista ja Iisakista. Mutta heprealaiskirje ei ole aivan oikeassa, kun sanoo että Iisak olisi ollut hänen ainoa poikansa.

Olihan hänellä myös Ismael.

"Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut."
Heb 11:17

(Islamilainen maailma on juuri viime viikolla viettänyt muslimien suurimpiin kuuluvaa juhlaa Aid el-Adha, jossa muistellaan, kuinka Abraham oli uhrata poikansa Ismaelin, kun enkeli hänet pysäytti)



Ilmaus "ainoa poika" esiintyy ainoastaan Markuksen evankeliumissa ja sielläkin Jeesuksen vertauksessa kuninkaasta - joka tosin ilmiselvästi viittaa juuri Häneen itseensä.

"Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'."
Mar 12:6 KR 1992



Pyhässä Raamatussa ei ole tärkeimmän uskontunnustuksemme ilmausta "Jumalan ainoa Poika"

Ilmaus "Jumalan Poika" sen sijaan vilisee kaikissa evankeliumeissa ja pitkin Uutta testamenttia (88 kohdassa).

Se on aidosti raamatullinen.

Esikoinen?

eikös esikoisella ole veljiä ja sisariakin - Jumalan lapsia, poikia ja tyttäriä?

4 kommenttia:

  1. Kiitos Mikko kirjoituksestasi.
    Olen itse areiolaiskristitty ja aion alkaa julistamaan tätä varhaista apostolista uskoa Jeesuksesta ja Hänen Isästään.
    Olen aloittanut sen tilaamalla T-paidan jossa on Kristuksen kuva ja tekstit:kristitty,areiolaiskristitty.EI-kolminaisuudelle.
    Terveisin:Martti Areiolainen

    VastaaPoista
  2. Hei Martti, onpa mielenkiintoinen kommentti.
    Olen kirjoittanut syksyn aikana aika lailla goottien kirkosta englanninkielisessä blogissani Rex Regum.

    Koetan seurata Kristuksen voittokulkua Rooman rajojen ulkopuolelle, ja ensimmäisenä siellä voitettiin osa gooteista oran jäädessä vielä hetkeksi pakanuuteensa.

    Piispa Wulfila johti heidät sitten areiolaiseen kristillisyyteen, joka kukoisti pohjois-Italiassa ostrogoottien ja Espanjassa visigoottien parissa 600-luvun taitteeseen asti.

    nämä ovat semmoisia tutkielmien raakileita tarkoitetut keskustelun avauksiksi. Esimerkiksi

    http://rex-regum.blogspot.com/2011/09/oh-arius-you-darnel.html

    VastaaPoista
  3. Wulfilan uskontunnustus voisi sinua kiinnostaa juuri kolminaisuusoppia ajatellen. Hän kirjoitti sen samoihin aikoihin kun ortodoksiseksi päätynyt Nikealais-Konstantinopolilainen uskontunnustus laadittiin.

    Siinähän hän määrittelee Isän ja Pojan suhdetta.

    http://rex-regum.blogspot.com/2011/11/wulfila-credo.html

    VastaaPoista
  4. Mielestäni on tärkeää tehdä ero - kuten nykyään aika paljon teologiassa tehdäänkin - Raamatun teologian/raamattuteologia (eli Raamatun käyttämien ilmaisujen käyttö teologiassa) ja systemaattisen teologian (oman joskus Raamatusta poikkeavan terminologian käyttö teologiassa) välillä. Lähtökohta pitäisi tietysti olla eksegetiikka ja Raamatun teologia/raamattuteologia.

    Uusi testamentti käyttää käskirjoituksesta riipppuen ilmausta monegenees theos/monogenees huios (Joh. 1:18), joka ymmärtääkseni tarkoittaa juuri Jumalan ainoaa Poikaa tai Isä Jumalan ainosyntyistä Jumala(poika)a. Johanneksen evankeliumin ns. prologista ei kreikankielentaitoinen voi päästä muuhun käsitykseen kuin siihen, että tuo Logos on olemukseltaan Jumala, mutta erillinen tuosta toisesta Jumalasta. Tästä päästään täysin Raamatun pohjalta ilman suuria filosofisia kiemuroita klassiseen kolminaisuusoppiin (kolme persoonaa, yksi jumalallinen olemus) tietysti Pyhä Henki mukaan ottaen (joka Raamatun mukaan on myös erillinen persoona, mutta olemuksellisesti Jumala).

    Jumalan Pojan syntyneisyydestä on jo alkukirkon opinmuodostuksissa sekä idän ja lännen kirkon näkemyseroissa todettu, että Jumalan Pojan syntymisessä on kyse ikuisuudessa syntymisestä eli lähinnä suhteesta. Näin siis Jumalan Poika kuvaa enemmänkin suhdetta kolminaisuuden sisällä kuin ajallista ennen-jälkeen eroa. Jumalan Pojan maailmaan lähettäminen (ihmiseksi syntyminen) on puolestaan ajallinen tapahtuma.

    Raamattu ilmaisee tämän toisella tavalla kuin myöhempi systemaattinen teologia, joka pyrkii luokitteluun ja asian mallintamiseeen toisin kuin Raamatun narratiivinen ilmaus/teologia.

    Raamatussa mainitut muut Jumalan pojat eivät konteksti huomioon ottaen tarkoita samaa kuin Jeesuksen Jumalan Poikana olo eli Jumalan kanssa samaa olemusta oleminen.

    Myös Jeesuksen sana, että Isä on Jeesusta suurempi selittynee sillä, että Jeesus puhuu inhmillisestä perspektiivistä - alennuksestaan - käsin.

    VastaaPoista