Suomeen Kiirunasta vuonna 2008 tullut lähetyskirje on mielenkiintoinen aihe raamattupiiriin. Siinä näet on esillä kristityn suhde Jumalan Sanaan, sekä saarnattuun että kirjoitettuun. Kirjeessä puhutaan vakavasti myös Jumalan Sanan opettamisesta ja oppimisesta.
Saarnaaja on Jumalan Sanan palvelija
kuulijat ovat rakkauden sitein yhdistetty Jumalan lasten lauma, joka on samaa juurta ja olemusta sen ainoan, yhden, apostolisen seurakunnan kanssa, jonka sydämessä on Herra Jeesus ja Hänen oppinsa:
"yhdessä teidän uskollisten saarnaajien ja sananpalvelijoidenne kanssa"
"jotka olette rakkauden siteillä yhdistetty"
"yhdeksi lapsilaumaksi Herran Jeesuksen ja hänen oppinsa ympärille yhdessä ja samassa seurakunnassa"
Kiirunassa on kristittyjen kokous, jossa on paljon väkeä kokoontuneena "elävän Jumalan sanan" äärelle.
ei ole kuollutta kirjainta, vaan elävää Sanaa.
"näistä kalliista kokouksista, jossa suuri joukko Jumalan lapsia on kokoontunut elävän Jumalan sanan ympärille."
Kiirunassa on saatu kokea hengellistä juhlaa:
"Täydellistä evankeliumia, parannusta ja syntien anteeksiantamusta on saarnattu Herran Jeesuksen nimessä meidän sydämillemme ja omille tunnoillemme"
Tämä täydellisen evankeliumin saarna vaikuttaa kuulijoissa omantunnon pistoksen:
"jonka kautta on monia heikkouksia ja syntejä paljastettu meissä. Sana on tehnyt meidät syntisiksi"
ja johtaa armoistuimen luo;
"mutta me olemme uskossa ottaneet vastaan syntien anteeksi antamuksen."
Martti Lutherin opetuksen mukaan kristitty taivaan matkalainen on samaan aikaan vanhurskas ja syntinen:
"Sellaisina itsessämme syntisinä mutta samaan aikaan hänen kauttaan vanhurskaina. Jatkamme matkaa kohti sitä suurta päämäärää."
Jumalan Sana edellyttää erityisesti nöyrää uskon kuuliaisuutta:
"Uskon kautta voimme osoittaa nöyrää kuuliaisuutta Jumalan Sanalle"
kristitty saa lapsen uskolla luottaa saarnaajien julistukseen, joka on puhuttua, saarnattua Jumalan Sanaa. Kuten Luther sanoi, seurakunta on saarnahuone, ei lukusali:
"ja lapsellisella uskalluksella luottaa saarnattuun sanaan."
Jumalan Sana on kristitylle tarpeellinen ja suorastaan välttämätön tässä taivaan tien kulkijaa eksyttävässä ajassa. Kuulijat varmaan tietävät, mitä on suoran tien vasemmalla ja oikealla puolella:
"Jumalan lapsi todella tarvitsee kaiken Jumalan Sanan opetuksen ja opastuksen. Vaarat ovat monenlaiset suoran taivaan tien sekä oikealla että vasemmalla puolella."
Kirjeessä ei ole yhtään suoraa viittausta Jumalan Sanaan, mutta siihen liittyviä ilmauksia on.
Kiirunan lähetyskirjeestä 2008:
"Me emme väsy suullisesti ja kirjallisesti saarnaamasta kaikille Jumalan lapsille samalla tavoin kuin aikaisemminkin, sillä se vahvistaa teidän mieltänne."
Paavalin kirjeestä filippiläisille:
"Samoista asioista teille kirjoittaminen ei minua kyllästytä, ja teille se on turvaksi."
Fil 3:1
Ehtoollisesta puhuttaessa on mielekiintoinen heitto musiikkia vastaan:
"Muistakaa rakkaat uskon sisarukset, että se on sakramentti, kun sana, eikä sävel tulee leipään ja viiniin."
tämä lause jää hämäräksi myös siinä mielessä, mikä on ehtoollisen sakramentti.
lestadiolaista kaanaankieltä käytetään ehtoollisesta puhuttaessa. "Vanhimmalla" tarkoitetaan ehkä kiirastorstai iltaa ja uuden liiton ateriaa. Mitään ei saa muuttaa vaan kaiken tulee olla aitoa ja alkuperäistä:
"Sen sijaan haluamme kuunnella ja uskoa kuolevan vanhimman muuttumatonta testamenttia."
Aitous on ehdottoman tärkeä "oikeille perillisille":
"Ainoastaan muuttumattoman testamentin kautta voivat oikeat perilliset saada osan taivaallisesta perinnöstä, nimittäin syntien anteeksiantamuksesta, elämästä ja autuudesta jokaiselle uskovaiselle."
Jumalan Sanan äärellä ei kuitenkaan tule kenen tahansa sitä tutkistella luottaen omaan ymmärykseensä vaan kysyä lapsen lailla vilpittömästi ja itse asioita sen enempää ajattelmatta saarnaajilta:
"Taivaan vaeltaja, jolla on harras kaipaus ja rehellinen tarkoitus saavuttaa päämäärä taivaassa, ei uskalla luottaa omaan ymmärrykseensä. Aivan kuin lapsi, hänen tarvitsee monta kertaa kysyä neuvoa sielunhoitajaltaan."
mainitaan Raamatun lupaus
"Raamatun lupaus on, että tyhmä ei eksy."
Viittausta ei ole kirjeessä, mutta ajatus on Jesajalta:
'
"Siinä myös pitää matka ja tie oleman, joka pitää pyhäksi tieksi kutsuttaman, ettei kenkään saastainen sitä vaeltaisi, ja se pitää heidän edessänsä oleman; jota käydään, niin ettei tyhmäkään eksy."
Jes 35:8
Tyhmän kohdalla asia ratkeaa sillä, että tulee mukaan seuroihin
"Hänen tarvitsee tulla kristittyjen kokoukseen kotiseurakunnassaan."
siellä saa kysyvä selkeää neuvoa, miten tiellä kuljetaan.
Kristillisyyden neuvoja ylistetään. Ne ovat Pyhän Hengen valossa koeteltuja ja läpeensä raamatullisia ja näin lakastumattomia, ikivihreitä elämän ohjeita. Nöyryyttä tosin vaatii niiden neuvojen alle asettuminen.
"Kenenkään meistä ei ole tarvinnut katua, kun olemme nöyryyttäneet itsemme sellaisten neuvojen alle, jotka on koeteltu Pyhän Hengen valossa."
"Kristillisyyden yhteisillä neuvoilla on täysi tukensa ja pohjansa Pyhässä Raamatussa, eivätkä ne sen tähden lakastu."
Kannattaa olla Jumalan Sanan tekijä elävässä uskossa, eikä vain sen kuulija...
"Kaikki, jotka elävässä uskossa ovat sanan tekijöitä, saavat kokea sekä maallista, että hengellistä siunausta."
Raamatun kohtia kaikuu jotenkin taustalla lähetyskirjeen loppujakson kehotuksissa:
"Kaikille epäileväisille me saarnaamme: Pois epäilys Herran Siionissa!"
- ilmaus "Herran Siion"
"Kaikille heikoille me saarnaamme: Olkaa väkevät Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa!"
"Viimein, rakkaat veljeni, olkaat väkevät Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa."
Ef 6:10
ja tuo Heprealaiskirjeen tuttu kohta:
"Kaikille katuvaisille syntisille me saarnaamme: Uskokaa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen Pyhässä nimessä ja Hänen kalliissa sovintoveressään.
Me olemme saaneet tulla sen priiskoitusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Aabelin veri."
"Ja uuden Testamentin välimiehen Jesuksen tykö, ja priiskotusveren tykö, joka parempia puhuu kuin Abelin (veri)."
Heb 12:24
lopuksi vielä tähän liittyvä kehotus uskon ystäville, veljille ja sisaruksille:
"Antakaa sen tähden Jeesuksen veren priiskoittaa teidän sydämiänne. Ja olkaa lohdutetut rakkaat uskon ystävät."
Näemme, kuinka Kiirunan lähetyskirje vuodelta 2008 kyllä korostaa Jumalan Sanan merkitystä ja arvoa kristityille.
Monessa kohtaa sanamuotojen taustalla on näkyvissä lainauksia, paikoin aivan suoriakin lainauksia pyhästä Raamatusta.
koko kirje on lämminhenkinen, rakkaudellinen ja tahtoo rohkaista uskomaan ja lohduttaa uskovia.
missä siis se pukin sorkka?
no, kilipukin häntä vilahtelee useammassakin kohdassa:
1. koska vuoden 1968 käsikirjan mukaisia ehtoollisia ei juuri järjestetä yhdessäkään Suomen ev.lut. kirkossa, tämä kirje käytännössä neuvoo jättämään Herran pyhän ehtoollisen väliin.
asettaa epäilystä tälle uudelle käsikirjalle, ettei se ole muuttumatonta kuolevan vanhimman testamenttia.
2. kielletään Internet saarnavarastot, joita joku lammaslaumaan tunkeutunut susi voisi helposti arvostelevassa ja repivässäkin mielessä tutkia niin että kajaanista kajahtaa.
3. asetetaan uskovan esikuvaksi oppimaton, sokeasti auktoriteettiin uskova lapsonen, joka kyselee Raamatusta luotettavilta sielunhoitajiltaan.
pukin sorkka näkyy tässä sanojen yhdistelmässä, joka riistää Jumalan lapselta oikeuden ja luvan itse tutkia Jumalan Sanaa ja sen äärellä löytää asioita, joita ei hänen tarvitsisi löytää.
Kiirunan Suomeen annettu lähetyskirje 2008 käärii siis esikoiset turvallisiin kapaloihin ja pyrkii hurskain sanakääntein perinteen ylivaltaan.
siis samanlaiseen seurakunnan apostolisen perinteen ja saarnaajissa vaikuttavan Pyhän Hengen hallitsemaan suhtautumiseen arvokkaaseen pyhään Raamattuun, kuin on kreikkalais-ortodoksisessa ja roomalais-katolisessa kirkossa ja jonka Martti Luther repi kappaleiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti