perjantai 27. elokuuta 2010

Kristillisyyden vastaus

Tällaista palautetta on annettu nettiruukun nimimerkeille viime viikkoina, eräänlainen sisältä leiristä tuleva "kristillisyyden vastaus". kirjoittajia on todennäköisesti enemmän kuin vain yksi:

Auroora. Silmäsi on sokeutunut. Puhut jatkuvasti siitä kuinka täällä arvostelijoiden tulisi tutkia itseään. Mutta ne jotka arvostelevat kristillisyyttä ne saavat jättää itsetutkistelun pois. Vaikka et huomaa olet kaukana omassa viisaudessa.

Kaikki se mitä sinä, MikkoL, Mama yms. tekevät on Jumalan hengeltä vaikutettua arvokasta työtä, kaikkine toisten ihmisten uskon arvosteluineen. Mutta jos joku arvostelee teidän oppia/sanomisia, niin heti ollaan kirjoittamassa kuinka vahingollista tuollainen työ on.

Valitettava totuus on että tästä syystä kritiikkinnekään ei kristillisyydessä saa tuulta. Koska näette vain muiden viat (esim. saarnaajien, ei teistä tällöin ole rakentavaan keskusteluun.

Olette oman viisautenne sokaisemia.

Onhan se täällä nähty kuinka suuren siunauksen Jumala on työllenne antanut. Meinaa loppua kävijät täältä teidän arvostelusivustoltanne. Niinhän on sanottu että se kerran tyhjiin raukee.

Norppa, vastailit johinkin, mutta et siihen, että kuinka monta seurakuntaa tiedät, missä ovat naiset raamatun mukaisesti vaiti seurakunnan kokouksissa? Voit myös vastata, että kumpaa tapaa pidät oikeana?

Tahallaanko olet ymmärtänyt väärin? Vapinat eivät tunnu, kun tietäväisenä yrität osoittaa elävän kristillisyyden vääräksi ja kuoleen oikeaksi.

Kirjoitin jo, että raamattu on Jumalan sanaa, vaikka sitä ei kukaan lukisikaaan. Sinä se pysyy tietysti, vaikka kuka sitä lukisi, mutta miksi tarvitsee mennä joka paikkaan sitä kuulemaan? Varmasti siellä kuulee muutakin kuin raamatun lukua. Onko se sitten oikeaa? Raikkaassa vedessäkään ei tarvitse olla kuin tippa myrkkyä, niin se on tappavaa.

"Nimittäin toisen ihmisen uskoa ei ilmaiseksi pilkata."

"Jos sitten ei taivaaseen mahdu muita, kun esikoisia, sitten pitäs pikimmin ottaa lähetyskäsky käyttöön. Vai onko jollain varaa uskoa niin, että Jumala uhrasi Etelä-Amerikan ja pääosan Afrikkaa ja osia Aasiasta suosista perkeleelle?"

Olet kuitenkin aika paljon ollut mukana esikoisten kokouksissa ja näin vähän tiedät, vai onko väärät opit sinut sotkenut?

Taivaanvaltakunta on lastevaltakunta ja suurin osa taivaaseen menijöitä on lapsia. Joka päivä sinne menee monista kansoista ja kielistä lapsia. Jeesus käskee taivaaseen haluavia tulemaan lasten kaltaisiksi. Millainen lapsi on? Nouseeko hän vanhempiaan vastaan ja asettaako hän heidän puheensa ja neuvonsa kyseenalaiseksi?

Etkö luota siihen, että Herra tuntee omansa ja johdattaa ne niin, että pääsevät perille? Afrikassa ja Aasiassa on ollut jo etsikkoajat, nyt on Pohjoismaissa. Kuitenkin Suomessakin, saati sitten Amerikassa on monista kansallisuuksista kristityitä, myös Afrikasta.

Apostolitkin menivät sinne, mihin henki heitä johdatti. Nytkin tästä pienestä joukosta tehdään tehdään monia lähetysmatkoja mm. Venäjälle, aina Siperiaa myöten, Viroon, Latviaa ja Keski-Eurooppaan.

Kosto kuuluu Jumalalle ja Hän varmasti myös sen tekee niille, jotka Hänen seurakuntaansa pilkkaa, vaikka he pitäisivät sitä arvosteluna.

18. Että viimeisellä ajalla tulevat pilkkaajat, jotka jumalattomissa himoissansa vaeltavat.
19. Nämät ovat ne, jotka eriseurat tekevät, lihalliset, joilla ei henkeä ole.

28. Jos joku Moseksen lain rikkoo, hänen pitää ilman armoa kuoleman kahden taikka kolmen todistajan kautta.
29. Kuinka paljoa enemmän rangaistuksen te luulette sen ansainneen, joka Jumalan Pojan jaloilla tallaa ja Testamentin veren saastuttaa, jonka kautta hän pyhitetty on, ja armon Henkeä pilkkaa?
30. Sillä me tunnemme hänen, joka sanoi: minun on kosto, minä tahdon kostaa, sanoo Herra; ja taas: Herra on kansansa tuomitseva.
31. Hirmuinen on langeta elävän Jumalan käsiin.


"Siinä on vain se ero, että profeettojen tehtävänä oli julistaa oman kansan synnit ja kehottaa parannukseen."

Tiedätkö norppa montaa seurakuntaa, jossa vieläkin saarnataan parannusta profeettojen ja apostolien tapaan ja Jeesuksen käskyn jälkeen vielä syntien anteeksisaamista?

"Nyt monet väittävät niin, että julistaja on seurakunnalle vastuussa mitä julistaa"

En tiedä väitöksistä, mutta tässä on juuri se miksi Ristoakin kiellettiin lukemasta papiksi. Eerokin sanoi jostakin asiasta, että ei voi olla kirkkoa vastaan, koska hän on tehnyt valan. On tullut esille, että kirkossa ei voi olla nöyrä Herran edessä, vaan täytyy olla nöyrä herrojen edessä.

Esikoisuudessa on ollut raamatun mukainen käytäntö, ettei puhuta ihmisten mieliksi vaan Jumalan kunniaksi. Auroora ei ymmärrä saarnaajien pelkoa, etteivät he puhuisi väärin ja ettei kenellekkään tulisi vahinkoa heidän puheistaan. Ymmärtääköhän hän sinua, etä kesken puheen alat vapisemaan?

"Muiden keskuudessa he rakastavat."

Mitä tämä viimeinen lause tarkoitti?

Niin se on norpan kanssa kuin kaikkien muidenkin ekumeenisten. Ei ainoastaan eri seurakunnista oteta parhaita paloja, eli sitä mikä itselle sopii, vaan myös raamatusta ja kumotaan toisella raamatun paikalla sellainen paikka, mikä ei itselle sovi. Paremminkin pitäisi raamatun olla selittäjä, niinkuin Eero Halme sanoi, että raamattu selittää parhaiten itse itseään. Ja näinhän se on.

"Ehkä kuitenkin synninpäästösanat kelpaa kysyjälle naisen suusta?
Korkeampaa sanottavaa ei ole kuin se, joka vapauttaa synneiltä rasitetun Jumalan lasten vapauteen."

Kas kun et ilmoittanut tätä silloin, kun kirjoitin korkeammasta evankeliumista. Silloin joku haamul kirjoitti, että ei ole mitään korkeimpaa evankeliumia, kaikki on samanarvoista. Se johtuu varmaan siitä, että hän ei tunne sen arvoa.

Hanna ja Simeon olivat ainoat, jotka odottivat Israelin lohdutusta.

olenkin huomannut, että et pidä Jumalan sanaa ripulipaskaa parempana. Kaiken mitä olet kirjoittanut, on ollut vain toisten haukkumista. Hylkäät roskana niin Pyhän Hengen kautta kirjoitetun kuin saarnatun Jumalan sanan. Ellet tee parannusta niin sinulla on edessä vain "hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka vastahakoiset syövä on". Tätä lausetta ennen on kirjoitettu hebrealaisille:

Ja ottakaamme vaari toinen toisestamme, että me ahkeroitsemme rakkaudesta ja hyvistä töistä,
25. Ei antain ylön yhteistä seurakuntaa, niinkuin muutamain tapa on, vaan neuvokaat teitänne keskenänne, ja sitä enemmin kuin te näette sen päivän lähestyvän.
26. Sillä jos me ehdollamme sitte syntiä teemme, kuin me olemme totuuden tuntoon tulleet, niin ei meillä ole enään yhtään uhria syntein edestä,

auroora lopeta ruikutus ja palaa kotiin isän luo. Sulla on paha olla ja kalvava omatunto syyttää sinua. Mutta kristillisyydessä on sinulle avoimet ovet.

Norppa, en kysynyt sinulta miehen pelkäämisestä. Siihen vastasit, mutta olet jättänyt sinulle osoitetuista kysymyksistä monia avoimiksi.

Vastauksesi,: "Tuo paikka jne." ei mielestäni sovi, sillä se on tarkoitettu edelliseen jakeeseen tai jakeisiin. Vasta sen jälkeen Paavali kirjoitti ko.lauseen.



32. Tämä salaisuus on suuri; mutta minä puhun Kristuksesta ja seurakunnasta.
33. Kuitenkin rakastakaan myös kukin teistä vaimoansa niinkuin itsiänsä; mutta peljätköön vaimo miestänsä.

Tämän kysymyksen esitin siksi, koska täällä on väitelty Herran pelosta. Mielestäni tämä on aivan sama, sillä pelko ja rakkaus eivät mahdu samaan sydämeen ja rakkaus ajaa pois pelon. Kyseessä taitaa olla rakkaus, uskollisuus, kunnioitus ja alamaisuus? Pietari kirjoittaa:

5. Sillä näin ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa panivat Jumalan päälle ja olivat miehillensä alamaiset,
6. Niinkuin Sara oli Abrahamille kuuliainen ja kutsui hänen herraksi, jonka tyttäriksi te tulleet olette, jos te hyvin teette ja pelkäämättä olette.
7. Te, miehet, myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa, niinkuin myös elämän armon kanssaperillisille, ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.

Auroora, et vastannut kysymyksiini norpan kirjoituksista ja raamatusta. Et myöskään miehen pelkäämisestä, vai annoit sen norpan tehtäväksi?

Olen sitä mieltä, että vaikka kristillisyydessä olisi mukana, vaikka kuinka , mutta ei käsitä sitä omalle kohdalleen, niin siitä ei voi nauttia ja tuntea riemua. Mutta kun sen käsittää, niin kaikki muu halpenee.

Monet ovat lähteneet ja jättäneet elävän kristillisyyden. Olisikohan siihen syynä “ihmispelko”, josta norppa puhuu? He pelkäävät sitä raamatun mukaista ja Pyhän hengen johdattamaa parannussaarnaa. Jotkut ovat jopa lehtien palstoista kertoneet, että aina oli syntiluettelo takataskussa. Miksi? Ainahan on saarnattu avoin tie armoistuimelle ja ilman ehtoja saarnattu kaikki synnit anteeksi. Luulen, että jos tässä Kristuksen seurakunnassa ei ole saanut rauhaa tunnolleen, niin muissa seurakunnissa sen rauhan antaa valontuoja lusifer.

"Jos nyt joku perustelee esikoisuuden ainutlaatuisuutta sillä, että naiset pidetään penkissä tiukasti, on kyllä talo tehty hiekalle."

Näin ei varmasti kukaan tee. Väitän edelleen, että esikoisuuden ainut laatuisuus on siinä, että se on raamatullinen. Ei vain joiltakin kohdin mikä sopii itselle ja muille ihmisille, mutta myös niiltä kohdin, jotka eivät ole lihalle mieluisia.

Esikoisuudessa on paljon sellaisia tuntomerkkejä, joista kristityt tunnetaan, mitä muualla ei ole. En kuitenkaan ala niitä luettelemaan.

Nauttikaa vaan tämä lyhyt hetki kuten tykkäätte ja pilkatkaa esikoisia kuinka paljon jaksatte. Iankaikkisuudessa on aikaa katua, jos ei katumusta tule ennen sitä.

Jätän teidät nyt rauhaan.




En ole kasvanut tynnyrissä, vaan äidin helmassa. Olen kuunnellut ja lukenut monien eri seurakuntien jäsenten puheita ja kirjoituksia. Ne ovat vahvistaneet sen, että olen saanut lottovoiton, kun olen saanut syntyä kotiin, jossa on elävä usko.

Kuoleman tapaukset joita olen nähnyt ja joista olen kuullut vahvistavat myös sen, että tämä usko kestää kuolemassa ja vielä vahvistuu. Kun taas monien eri uskontojen hurskailla ihmisillä se ei ole kestänyt.

Tämä on neitseelinen usko, jota ei ole saastutettu muiden seurakuntien kanssa:

4. Nämät ovat ne, jotka ei vaimoin kanssa ole saastutetut; sillä he ovat neitseet: nämät ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, kuhunka hän menee. Nämät ovat ihmisistä ostetut Jumalalle ja Karitsalle uutiseksi,
5. Joiden suussa ei ole petosta löydetty; sillä he ovat ilman saastaisuutta Jumalan istuimen edessä.

------------------------------------------------------
edellä oleva on siis nimimerkki Guestin kirjoittajien tekstiä Nettiruukun huoltoasemalla



Näin siis esikoislestadiolainen kirjoittaja huoltoaseman puolella on tuonut ajatuksiaan esiin. Koetan niitä tiivistää tähän lyhyempään muotoon vielä.

- Auroora sokea oman viisauden varassa oleva, sallii kristillisyyden arvostelun.

- MikkoL, Mama yms. pitävät itsensä Jumalan Hengen vaikuttamina, joiden arvosteleminen on vahingollista työtä, oman viisauden sokaisemia, kekustelu ei mahdollista. Jumala vetänyt siunauksen tästtä syystä nettiruukulta, joka näivettyy

- norppa ei vapise, kun tietäväisenä osoittaa elävän kristillisyyden vääräksi ja kuolleen oikeaksi.

- Raamattua voi kuulla muuallakin kuin esikoisten seuroissa, mutta siellä voi kuulla muutakin kuin Jumaaln Sanaa ja tippakin myrkkyä on kuolettava.

- norppa on ollut mukana esikoisissa, mutta ei silti ymmärrä siitä mitään. Lähetystyö?? Taivaanvaltakunta on lastenvaltakunta, suurin osa taivaaseen menijöistä on lapsia. Joka päivä sinne menee monista kansoista ja kielistä lapsia.



- Jumala kostaa niille, jotka Hänen seurakuntaansa pilkkaa

- Jumalan seurakunnan arvostelu on sen pilkkaamista

- esikoisten parissa vieläkin saarnataan parannusta profeettojen ja apostolien tapaan ja Jeesuksen käskyn jälkeen syntien anteeksisaamista

- kirkossa ei voi olla nöyrä Herran edessä vaan täytyy olla nöyrä herrojen edessä.

- esikoisuudessa on Raamatun mukainen käytäntö, ettei puhuta ihmisten mieliksi vaan Jumalan kunniaksi.

- saarnaajilla on pelkoa, etteivät he puhuisi väärin ja ettei kenellekkään tulisi vahinkoa heidän puheistaan.

- norppa selittää muiden ekumeenisten, yhteiskristillisten, tavoin Raamattua valikoiden sieltä milloin mitäkin.

- on korkeampi evankeliumi

- esikoisuuden arvostelija ei pidä Jumalan Sanaa ripulipaskaa parempana, ja ellei tee parannusta tästä pilkasta on vain "hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka vastahakoiset syövä on"


- Auroora on poissa kotoa. Yössä hän ruikuttaa, on paha olo ja kalvava syyttävä omatunto. "Palaa kotiin isän luo." Kristillisyydessä on hänelle avoimet ovet.

- kristillisyydessä voi olla mukana vaikka kuinka, mutta jos ei käsitä sitä omalle kohdallee niin siitä ei voi nauttia ja tuntea riemua. Mutta kun kristillisyyden käsittää, niin kaikki muu halpenee.

- Monet ovat lähteneet ja jättäneet elävän kristillisyyden, koska he pelkäävät sitä Raamatun mukaista ja Pyhän Hengen johdattamaa parannussaarnaa.

- kristillisyydessä ei ole mitään syntilistaa, vaan aina on saarnattu avoin tie armoistuimelle ja ilman ehtoja saarnattu kaikki synnit anteeksi.

- jos kristillisyyden saarna ei tuo rauhaa sielulle, muissa seurakunnissa voi saada rauhan, jonka antaa Lucifer.



- esikoisuuden ainutlaatuisuus on siinä, että se on raamatullinen. Mikään muu seurakunta ei ole sitä.

- kristillisyydessä Raamattu otetaan kokonaisuutena, ei vain joiltakin kohdin mikä sopii itselle ja muille ihmisille, mutta myös niiltä kohdin, jotka eivät ole lihalle mieluisia.

- esikoisuudessa on paljon tuntomerkkejä, josta kristityn tunnistaa.



näin siis nimimerkki guest huoltoasemalla vastaa kristillisyyden puolesta nettiruukun arvosteluihin.

kuinka edustava tämä kirjoitus on, eli paljonko esikoisten parissa on kristittyjä, jotka tällä tavoin ajattelevat?

Kirjoittanut: mama, 26.08.2010 08:42



Jotenkin tuntuisi, että tuo perussävy on yksittäisen, loukkaantuneen ihmisen kirjoittelua, joka ei ole tottunut keskustelemaan uskonsa perusteista.

Vaan taitaa tuossa olla mukana asioita, jotka jakaa varsin moni esikoinen guestin kanssa.

Melkolailla yksiyhteen käy tuon viereisellä palstalla esitellyn lahkolaisuuden kanssa nämä guestin aatokset.

Kirjoittanut: MikkoL, 26.08.2010 13:35



vaikka kristillisyyden vastaajia olisi tuossa kokoelmassa enemmänkin, sieltä on mahdollista poimia selkeitä lahkon piirteitä.

tämä on haaste niille, jotka vanhimpien neuvostona ja saarnaajina ja paikallisten rukoushuoneiden vastaavina hoitavat tätä piskuista laumaa Suomessa.

heillä on mahdollisuus sivuuttaa koko asia, unohtaa että lahkolaisuus on lihan hedelmä, ihmisen sielullisen maailman sotkeutumista hengellisiin.

"rauha, rauha, ei hätää mitään"

nämä uskolliset näet eivät itse pysty näkemään tilaansa eivätkä sitä korjaamaan.

asiallinen opetus, rauhallinen saarna jossa lahkolaisuuden olemusta selitetään ja kerrotaan, mitä on oikea kristillisyys, varmasti tehoaa.

lahkoutuva liike voidaan vielä pelastaa siitä täydellisestä romuttumisesta, joka on tapahtunut vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle, lahkoutuminen, jota ei kukaan enää voi korjata.

eikä halua.

Kirjoittanut: mama, 27.08.2010 09:10



"Uskon että niinhin yhtyy kaikki, jotka eivät hyväksy raamatun vastaistaista negatiivista arvostelua. Lutherkin opettaa kääntämään kaikki parhain päin, mutta eihän Lutheristakaan kuten ei raamatustakaan tarvitse hyväksyä muuta kuin se, mikä sopii omien viisaiden ajatusten kanssa yhteen." (guest huoltsikalla)

Tämä on perin mielenkiintoinen kysymys.

"Raamatun vastainen negatiivinen arvostelu..."

Ilmeisesti tarkoittaa guest, että Raamattu jotenkin kieltäisi arvioinnin. Päinvastoin opettaa Raamattu:

Samoin profeetoista saa esiintyä vain kaksi tai kolme, ja toiset arvostelkoot.

1 Kor 14:29


Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden, silloin emme enää ole alaikäisiä, jotka ajelehtivat kaikenlaisten opin tuulten heiteltävinä ja ovat kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloita

Ef 4:13-14


Jumalan Pojan tunteminen!!

Missä Jeesus?

Kuka, mitä hä?



Aika jännää on myös, jos Lutherista jää mieleen vain tuo kaiken selittäminen parhain päin.

Voihan toki Raamatusta ja Lutherilta nostaa pelkästään tuollaisia hissuttelukohtia, kun se palvelee sitä, mitä itse ajaa. Eli että ei asioista puhuttaisi ja niiden raamatullisuutta pohdittaisi.

Aina ei taida tulla huomanneeksi, että siitä mistä muita moittii, syyllistyykin samantien itse, kuten arvon guestille taisi tuossa käydä.

Jos ajattelee Raamatun antamaa esimerkkiä tai vaikkapa Lutherin. Ei kumpikaan anna uskon peruskysymyksissä lupaa joustoihin.

Ihmissuhteet ja ihmisten kanssa toimiminen on ihan oma lukunsa.

Vaan jos joku opettaa ihan pusikkoon, on melkoinen karhunpalvelus seuraväelle mennä selittämään pusikot totuudeksi, niinkuin nyt usein käy.

Täällä voimme näitä pusikoita ja monia muita piohtia. Ja jokainen on velvollinen asiat tutkimaan, mikä on totuus. Ei voi kukaan vedota siihen että NN opetti näin ja menin harhaan, tai että näin sanoi mama ja menin harhaan. Vaan keskustelemme ja haemme yhdessä totuutta.

Kukaan meistä ei totuutta omista.


Joo tota kai sanotaan samaan naulaan lyömiseksi.

Taloa ei synny yhdellä naulalla.


Kirjoittanut: MikkoL, 27.08.2010 16:46


kristitty, joka on äidin maidosta jo imenyt sen luihin ja ytimiin, että tämä on oikea kristillisyys, se yksi kristillisyys joka Pyhältä Hengeltä vaikutettu on ja apostoleista alkaa.

sellaisen krisityn on lähes itse ymmärtää, että tämä yhteisö - "vain me" - olisikin lihallisen lahkolaisuuden uhkaama.

kuinka se olisikaan mahdollista, kun kaikki muut ovat eriseuralaisia, katkeruuden juuren tähden erkaantuneita, tai muuten oikeasta laumasta pois eksyneitä

metsätokkaa

kuinka siis tämä puhdas aito Kristuksen seurakunnan ydin, joka niin rakkaasti pitää huolen omistaan, voisi olla lahkoutumassa tai jo pitkälti lahko?

mahdoton ajatus joka suorastaan naurattaa, miten pimeitä voivat ulkopuoliset olla



ja kuitenkin. juuri tuo ajatus, että on yksi Kristuksen seurakunta, jota me puhtaana edustamme - on eräs lahkon merkki.

kyvyttömyys nähdä ja tunnistaa kristillistä elämää oman viitekehyksen, oman kristillisen perinteen ulkopuolella.

tähän lahkon merkkiin liittyy sitten tuo saarnaajien ja kansanperinteen ylläpitämä pelottelu, miten vaarallista suorastaan ulkona on.

tästä lahkolle ominaisesta pelottelusta antaa huoltoaseman kirjoittajan erinomaisen - ja hyvin synkän esimerkin.

"miksi tarvitsee mennä joka paikkaan sitä kuulemaan? Varmasti siellä kuulee muutakin kuin raamatun lukua. Onko se sitten oikeaa? Raikkaassa vedessäkään ei tarvitse olla kuin tippa myrkkyä, niin se on tappavaa."

raamatullinenkin opetus ulkona kuitenkin sisältää hengellistä myrkkyä - sitä tulee varoa ja pysyä kiltisti porukassa.



Lahkon järkeilyä on oman opin kehittely - ja siitä tulee niin rakas ja tuttu ja ihmismyönteinen että kauhistaa ajatuskin ettei se olisi raamatullinen.

ja koska tämä harhaoppi jää kitkemättä, saarnaajat sitä suosivat ja Rauhan Siteessäkin siihen viitattiin, jää Jeesuksen käsky esikoisilta tottelematta.

tämä on ainoa kristillinen ryhmä jonka tunnen ja joka kieltäytyy tottelemasta lähetyskäskyä. ja tunnen erinäisiä ryhmiä.

"Taivaanvaltakunta on lastevaltakunta ja suurin osa taivaaseen menijöitä on lapsia. Joka päivä sinne menee monista kansoista ja kielistä lapsia. Jeesus käskee taivaaseen haluavia tulemaan lasten kaltaisiksi. Millainen lapsi on? Nouseeko hän vanhempiaan vastaan ja asettaako hän heidän puheensa ja neuvonsa kyseenalaiseksi?"

tämä on järkyttävä lause ja kertoo mihin mennään, kun hurmahenkisesti irrotetaan uskon sisältöä Jumalan Sanasta ja Jeesuksen Kristuksen selvästä käskystä.


tämän kristillisyyden edustaja sanoo, että kyllähän me tottelemme Pyhän Hengen johdatusta, kuten alkuseurakunta - jonka nykyinen ilmentymä esikoislestadiolaisuus on yksin maailmassa.

"Apostolitkin menivät sinne, mihin henki heitä johdatti. Nytkin tästä pienestä joukosta tehdään tehdään monia lähetysmatkoja mm. Venäjälle, aina Siperiaa myöten, Viroon, Latviaa ja Keski-Eurooppaan."

tässä valheen ruhtinas on äänessä.

lähetysmatka tarkoittaa tässä ehkä sellaista, että vanhinten valtuuttamana jotkut saarnaajat tai muut käyvät puhujamatkoilla.

montako ihmistä he ovat kastaneet viimeisen 50 vuoden aikana? missä he opettavat kastettuja ja kastettavia tuntemaan Jeesuksen ja pitämään kaiken, mitä Hän on käskenyt meidän pitää?



ei tämä ole mikään pieni juttu vaan tottelemattomuutta Ylösnoussutta kohtaan, jonka viimeiset sanat Matteuksen evankeliumissa ovat lähetyskäsky.

mutta lahkoutunut uskovien ryhmä pettää itseään. ei tosin ketään muuta.

eihän lähetystyöhön pystytä noin vain, vaan tarvitaan huomattava investointi, infrastruktuuri, suunnitelmaa, pitkäjännitteisyyttä, esikoisten johdon ja työntekijöiden ja kentän iloista yhteistyötä varojen keräämiseksi...

koska kyse on niin isosta asiasta, monet herätysliikkeet tekevät yhteistyötä Suomen Lähetysseuran, Sanansaattajien, Kansanlähetyksen tai jonkin muun todellista lähetystyötä tekevän järjestön kanssa.

esikoiset eivät tee yhteistyötä, koska ovat lahkoutuneet ja luulevat olevansa ainoa kristittyjen joukko maailmassa.



hurjat ovat uhkaukset arvostelijoita kohtaan Jumalan Sanan voimalla

"Kosto kuuluu Jumalalle ja Hän varmasti myös sen tekee niille, jotka Hänen seurakuntaansa pilkkaa, vaikka he pitäisivät sitä arvosteluna."

Jumalan silmäterä, esikoiset, on kaiken arvostelun yläpuolella ja oikeasti arvostelu on pilkkaa. Jumala kostaa varmasti.

pilkkaajilla ei ole Pyhää Henkeä, he vaeltavat jumalattomissa lihan himoissa, tekevät eriseurojaan eroten tästä kristillisyydestä.

kuka tohtii näin julmetun Juudan kirjeen 1 luvusta otetun kirouksen alla mitään arvostelua pilkkaa kohdistaa tähän jaloon joukkoon?

"18. Että viimeisellä ajalla tulevat pilkkaajat, jotka jumalattomissa himoissansa vaeltavat.
19. Nämät ovat ne, jotka eriseurat tekevät, lihalliset, joilla ei henkeä ole."


Juudan kirjeen kohta on uudessa 1938 käännöksessä näin:

17. Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet,
18. sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan".
19. Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole.
20. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
21. ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa, odottaessanne meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta iankaikkiseksi elämäksi.


Juudan kirje viitannee apostoli Paavalin kirjeeseen Timoteukselle:

Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia.

He luottavat tekopyhiin valehtelijoihin, joiden omassatunnossa on polttomerkki.

Nämä kieltävät menemästä naimisiin ja syömästä ruokia, jotka Jumala on luonut sitä varten, että ne, jotka tuntevat ja uskovat totuuden, nauttisivat niitä ja kiittäisivät Jumalaa.

Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan. Jumalan sana ja rukous pyhittävät sen.

1 Tim 4:1-5 KR 1992


Asiasta puhuu myös 2 Piet 2:1-3

Israelin kansan keskuudessa esiintyi kuitenkin myös vääriä profeettoja, ja samoin on teidänkin joukkoonne ilmestyvä vääriä opettajia.

He salakuljettavat teidän keskuuteenne tuhoisia harhaoppeja, jopa kieltävät herransa, joka on ostanut heidät omikseen.

Pian he kuitenkin saattavat itsensä tuhoon.

Heidän irstasta menoaan lähtevät monet seuraamaan, ja näiden takia totuuden tie tulee häväistyksi.

Ahneudessaan he pyrkivät käyttämään teitä hyväkseen esittämällä tekaistuja tarinoita. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän tuhonsa odottaa heitä.

Juudaan kirjeen kohta, jonka kristillisyyden vastaus nosti esiin tuo mieleen myös apostoli Paavalin rakkaat jäähyväiset Efeson seurakunnan vanhimmille, jossa on varoitus:

Pitäkää huoli itsestänne ja koko laumasta, jonka kaitsijoiksi Pyhä Henki on teidät pannut; huolehtikaa seurakunnasta, jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut.

Minä tiedän, että lähtöni jälkeen teidän joukkoonne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.

Teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka julistavat totuudenvastaisia oppeja vetääkseen opetuslapset mukaansa.

Olkaa siis valveilla ja muistakaa, että minä kolmen vuoden ajan olen lakkaamatta, yötä päivää kyynelsilmin opastanut itse kutakin teistä.

Apt 20:28-31


Todellakin! vääriä opettajia ja seurakuntaa eksyttäviä sielullisia ja lihallisia, irstaitakin susia tulee.

näin Pyhä Henki apostoli Paavalille sanoi, ja Juudaksen kirje muistuttaa näistä varoituksista.

mutta asia on nyt juuri päin vastoin kuin kristillisyyden vastauksessa sanotaan.

tässä kehotetaan tarkkuuteen, valvomiseen, henkien erottamiseen, opetuksen arviointiin, terveeseen arvostelemiseen.

tuo "arvostelu on pilkkaa jonka Jumala itse kostaa" linja sen sijaan on perkeleestä ja tehnyt hirveää tuhoa esikoislestadiolaisen herätyksen sisällä.

arvostelun tukahduttaminen, saarnojen raamatullisuuden arvioimisen kieltäminen, hengellisen johdon nostaminen arvostelun yläpuolelle

on ollut ja on yhä äärimmäisen tuhoisaa tälle yhteisölle Suomessa. en uskoisi että Norjassa näin pokkuroidaan ihmisiä.


kristillisyyden vastauksessa viitataan Ilmestyskirjan kohtaan uudesta laulusta Siionin vuorella Ilm 14:4

"Tämä on neitseelinen usko, jota ei ole saastutettu muiden seurakuntien kanssa:

4. Nämät ovat ne, jotka ei vaimoin kanssa ole saastutetut; sillä he ovat neitseet:"



tämä on Ilmestyskirjan "naisvastainen" kohta, jossa ajatuksena on, että naisen kanssa makaaminen pudottaa miehen hengellisen arvon alemmas.

tämä ajatus elää suurissa kirkoissa pappien, munkkien ja nunnien selibaattina katolisuudessa

ortodoksisessa kirkossa pappi saa kyllä mennä naimisiin ja elää perhe-elämää.

mutta piispaksi pääsee ainoastaan mies, neitsyt, joka ei ole "itseään saastuttanut naisen kanssa."



oletan että kristillisyyden vastauksen antaja on avioliitossa. en tiedä kenestä henkilöistä on kyse, mutta en ole kuullut että selibaattia vaadittaisiin esikoisuudessa.

jos kirjoittaja on naimisissa, hän on pahan kerran saastuttanut itsensä naisen kanssa eikä kuulu tähän uuden laulun laulajien joukkoon Siionin vuorella Ilm 14.4

en minäkään siihen kuulu, minullakin on vaimo ja lapsia



näetkö millaista sotkua tämä on? Jumalan Sana käännetään ylösalaisin eikä raitis terve usko saa kasvaa, vaan kaikki asiallinen asioista puhuminen tuherretaan tämän kristillisyyden tukahduttavaan peittoon kirouksin ja uhkauksin.

Ensimmäinen Pietarinkirje kehottaa meitä:

Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis.

Sitä te seisokaat vastaan, vahvat uskossa, tietäen, että ne vaivat tapahtuvat teidän veljillennekin maailmassa.

Mutta Jumala, jolta kaikki armo tulee, joka meitä on kutsunut ijankaikkiseen kunniaansa Kristuksessa Jesuksessa, teitä, jotka vähän aikaa kärsitte, valmistaa, vahvistaa, tukee, perustaa, Sille olkoon kunnia ja väkevyys ijankaikkisesta ijankaikkiseen! amen.

1 Piet 5:8-10 Biblia 1776


taistelussa salakavalia susia, kyykäärmeiden sikiöitä, skoropioneja, lihan tekoja ja lahkolaisuutta vastaan ei ihmisen voima auta.

Kuin raateleva pelottava leijona Saatana riistää Jeesuksen sielulta ja sen jälkeen ei millään tosiaan ole mitään väliä, eikä tällaisesta kuolleesta kirkkouskovasta tai kuolleen uskon esikoisesta ole hänelle enää mitään vaaraa.

itse Jumala tarvitaan apuun näitä voimia vastaan, jotka niin syvältä kietovat Kristuksen lunastamavat kuin mustekalan lonkeroin hukuttavaan otteeseen.

sillä häneltä, jolta puuttuu Kristus, puuttuu kaikki.

myös osallisuus iankaikkiseen elämään.

siinä ei silloin kuuluminen esikoislestadiolaiseen herätykseen auta yhtään.

päin vastoin, jos esikoisuus tahtoo peittää Jeesuksen Kristuksen näkyvistä hokemalla vain Hänen nimeään ja vertaan antamatta sielun rakastua Herraan... sellainen herätysliike on Hengen sammutusliike.

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Tankero

Raamattu on valtavan syvällinen, väkevä ja voimallinen kokoelma kirjoituksia, joita Jumalan kansa on kirjoittanut yli tuhannen vuoden ajan.

Raamatun opiskelu on elämänikäinen haaste, eikä yksikään ihminen ole sitä "lukenut läpi". Pyhän Kirjan tieteellinenkin tutkimus on ollut menossa maailman huippuyliopistoissa ja kaikkialla 1850-luvulta lähtien, ja tänään lukemattomat tiedemiehet ja -naiset kirjoittavat siitä, löytäen yhä uusia asioita.

Useimmiten maailman ihmiset, jotka Raamattua pilkkaavat, ovat siitä täysin tietämättömiä ja luulevat vain viisaita olevansa kun Jumalan Sanalle naureskelevat.

Toisaalta on kristittyjä, jotka eivät mielellään lue Raamattua ja joita siitä varotetaan juuri sen väkevyyden tähden, Jumalan Sana kun voi rikkoa rauhan siteen.

Voimme myös lähestyä Raamattua sillä tavoin paksusankaiset silmälasit silmillämme, että näemme siellä totuuksia, jotka jo miltei lapsesta asti tunnemme.

sen sijaan että Raamatun rikkaus saisi haastaa tutkimaan, rikkoa omia näkemyksiämme, korjata vikaan menneitä ajatuskuvioitamme, oppejamme ja seurakuntiemme opetusta, Raamattu onkin pantu häkkiin ja leijonasta tullut soma kesy kissa, joka hyrrää hurskaasti eikä ketään kiinnosta.

Raamatun oman olemuksen ja sanoman ohittaminen, kaiken kytkeminen siihen minkä jo uskomme ja pyhänä pidämme, on tekstin sisään lukemista (eisegeesi) jossa löydämme omat ajatuksemme Sanasta sieltäkin, missä ne eivät ole.

Uloslukeminen (eksegeesi) taas on Raamatun lukemista sellaisena kuin se on.

Nettiruukku on esimerkki siitä, millaisiin myrskyihin Sana meidät vie!

koetan tehdä tämän ajatuksen selvemmäksi muinaisen kaskun avulla (olenhan arkeologi) joka kertoo silloisesta ulkoministeristä, Ahti Karjalaisesta (1923-1990).

Hänen englannintaitonsa oli vähän niin ja näin, vaikka ulkoministeri oli, ja kaskusta on tainnut tulla kieleemme sanonta "tankero-englanti"



ja näin sellainen Raamatun tulkinta toimii:

Ulkoministeri Ahti Karjalainen oli virallisella valtiovierailulla etelä-Afrikassa. Hänet vietiin neuvottelujen lomassa virkistävälle käynnille Johannesburgin eläintarhaan.

Kohtelias suomalainen kuitenkin ihmetytti isäntiään kommenteillaan.

"onpa uljas harja tuolla tankerolla!" hän totesi uros leijonaa ihaillen.

"tuota tankeroa en tahtoisi kylpyhuoneeseeni!" hän naurahti, kun pitkä musta käärme luikerteli lasin takana.

"no jopa on hauska tankero!" kuultiin, kun paviaani keikkui häkissään.

kierros oli onnistunut ja silminnähden tyytyväinen ulkoministeri Karjalainen astui sitten mustaan limousineen, joka vei seurueen lounaalle.

toinen ei malttanut olla kysymättä, mitä nämä tankerot ovat.

Ahti vastasi "no siellähän oli iso kyltti, jossa luki että ool animals aar tankeroos"


tankeroita kaikkialta löytävä Raamatun lukija siis kulkee Jumalan Sanan puutarhassa, ja tunnistaa kaiken saamansa ohjeen ja ymmärryksen mukaan.

se että leijona on aivan eri näköinen kuin musta mamba ei haittaa, kumpikin edustaa tankeroa omalla tavallaan

se että paviaanilla on ihan omat piirteensä ja nimensä ja paikkansa luonnossa ei haittaa, tiedetäänhän ja saamme uskoa, että kyseessä on myös meille tuttu tankero.



käsitykseni mukaan esikoislestadiolaiset saarnaajat keskittyvät valikoituun joukkoon Raamatun kirjoituksista, jotka ovat jo isille olleet rakkaita saarnan aiheita.

Heprealaiskirjeen esikoiset tietenkin, Tuhlaajapoika, 1 Pietarinkirje... näistä kestosuosikeista voisi laatia tilastoakin.

kaikki tekstit ovat tankeroita.

aloitetaan mistä vaan, tankeroon päädytään ja näin kaikki ovat rauhassa ja vanha tuttu totuus on saatu taas täydellisesti julistaa, laki ja evankeliumi.

tähän tullaan osittain turvallisuussyistä, osittain varmaan ihan henkisestä laiskuudestakin.

Raamattu vaatii oppimista, tutkimista, ja on paljon mukavampi lukea joku kohta sieltä, mikä tahansa, tunnistaa tankero ja puhua sitten mitä Henki antaa puhuttavaksi näissä seuroissa.



Nettiruukusta otan esimerkin aidosta Raamatun tankero-tulkinnasta, jossa tietty edeltäkäsin hyväksi tiedetty asia yhdistetään Raamatun vaikeaan kohtaan. Kyseessä on Haamulin pohdinta hurjan Psalmi 137 lopun suhteen.

Tällainen Raamatun lukeminen on hyvin yleistä kristikansan parissa. Mutta harvoin samalla syvyydellä ja tarkkuudella kuin Haamulin monissa kirjoituksissa.

Tahdon vielä toistaa, että vertauskuvallinen tulkinta on täysin raamatullista ja löytyy apostoli Paavalin kirjeistä ja Heprealaiskirjeestä, jossa koko Jerusalemin temppeli on tulkittu Kristuksesta käsin.



"Raamatun mukaan (Ps. 137:9) on olemassa myös lapsia, jotka on syytä murskata kallioon. Mielestäni tämäkin karmea kielikuva selittyy, kun Raamattua tutkii tarkemmin: nämä lapset ovat sellaisia ihmisten tekoja, jotka eivät ole Jumalan tahdon mukaisia. Kallio on Kristus."
nimimerkki Haamul


Psalmi 137
Virtojen varsilla Babyloniassa
me istuimme ja itkimme,
kun muistimme Siionia.
Rannan pajuihin
me ripustimme lyyramme.
Ne, jotka meidät olivat sinne vieneet,
vaativat meitä laulamaan,
ne, joiden orjuudessa me vaikeroimme,
käskivät meidän iloita ja sanoivat:
"Laulakaa meille Siionin lauluja!"
Kuinka voisimme laulaa Herran lauluja vieraalla maalla?

Jerusalem, jos sinut unohdan,
kadotkoon käteni voima!
Tarttukoon kieleni kitalakeen, ellen sinua muista, ellen pidä ylimpänä ilonani sinua, Jerusalem!

Muista, Herra, Jerusalemin hävityksen päivää,
muista edomilaisia,
muista, miten he huusivat: "Repikää,
repikää se maan tasalle!"
Ja sinä Babylon, tuhoon tuomittu nainen!
Hyvin tekee se, joka sinulle kostaa
sen minkä meille teit.
Hyvin tekee se, joka tarttuu lapsiisi ja lyö ne murskaksi kallioon!

MikkoL: Ps 137 KR 1992



tämä on hyvä esimerkki tankero tulkinasta Raamatun monien kohtien "eläintarhassa".

olipa teksti mikä hyvänsä, siitä löytyy kristillisesti opettava, rakentava ja hyvältä kuulostava tulkinta.

mutta kuka tahansa voi nähdä että tulkinta vääristää tässä Raamatun selvää sanaa ja antaa aivan toisen merkityksen itsessään varsin rajulle kostoa huokuvalle kohdalle.

tämä tankero on tavallaan pikaratkaisu Raamatun vaikealle kohdalle ja jos sen hyväksyy kuten Haamul sanoo, ajatukset siirtyvät psalmista hengelliseen kilvoitukseen ja synnin lyömiseen Kristus kallioon.

mielestäni Jumalan Sanan hengellistäminen tällä tavoin ei ole terveellistä. parempi olisi syventyä mitä tapahtui Baabelin virtain vierellä ja mitä psalmi itse kertoo.

kyseessähän on vain yksi esimerkki monista koston psalmeista, joita harvemmin luetaan juuri niiden sisältämän syvän vihan tähden.

Hagar vertauskuvana Paavalilla

Nettiruukussa on käyty keskustelua eräästä tunnetusta tavasta tulkita pyhää Raamattua etsimällä sen sivuilta meille tänään, tässä ja nyt hengellisesti valaisevia ja ravitsevia vertauskuvia.

olemme todenneet yhdessä, että Raamattu itse sisältää hyvin paljon kohtia, joissa Vanhan testamentin - juutalaisten pyhän kirjan - kohdista löydetään Kristus.

Heprealaiskirje esimerkiksi tulkitsee koko Jerusalemin temppelin menot uhreineen esikuvana siitä, mitä Jeesus Kristus on tehnyt sovittaen maailman synnit.

Istuutukaamme nyt hetkeksi rabbi Gamalielin oppilaan, fariseusten puolueeseen kuuluneen Saulus Tarsolaisen eli Herramme apostolin Paavalin jalkain juureen kuulemaan, kuinka tämä Raamatun tulkinta toimii.

Esitän asiani parhaani mukaan totuudellisesti, mutta olkaa tarkkoina sillä teen usein virheitä - mielelläni tulen oikaistuksi Jumalan Sanan äärellä ja on ilo, jos monet tuovat kortensa kekoon tästä aiheesta.



Omin sanoin kerrottuna,tuttu Vanhan testamentin kertomus kulkee näin 1 MS 15 ja 16:

Abram ja Sarai ovat jo korkeassa iässä olevia vanhuksia, eikä heille ole annettu lapsia. Lakien mukaan Abramin perillinen on oleva vieras mies, damaskolainen Elieser.

Lapsettomuus surettaa syvästi Abramia, huolimatta Herran hyvistä lupauksista olla kilpenä ja suojana. Herra lupaa silloin Abramille jälkeläisen ja lukemattoman paljon lapsia, kuin tähtiä taivaalla.

Hänestä on tuleva Ab-raham - paljouden isä. Abraham uskoo Jumalan lupaukseen, vaikka hän ensin sitä mahdottomuutta naureskeli. Herra antaa suuren arvon sille, että Abram uskoo vaikka miehen kokemus ja tieto sanovat että tällaista ei voi mitenkään tapahtua.

"Abram uskoi Herran lupaukseen, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi." 1 MS 15:6

heti jatkossa tosin kerrotaan, miten Abramin usko sitten taas horjui, kun puhuttiin oman maankin saannista.



Abram ja Sarai ovat tässä tilanteessa, eikä tekstimme tapahtumien kulun mukaan Sarai ilmeisesti ole lainkaan tietoinen Abramin saamasta ihmeellisestä lupauksesta. Vielä ei myöskään ole tehty liittoa Jumalan ja Abramin välillä, jonka merkki on ympärileikkaus.

Näemme, että Sarai ei tiennyt asiasta koska se tulee ikäänkuin uutena esiin hieman myöhemmin, kun Herra vierailee Mamren tammistossa (1 Ms 17). Saamme tässä vaiheessa kuulla, kuinka koko ajatus oman lapsen saamisesta naurattaa Saraita.

Ennen liiton tekemistä ja ennen kuin tietää Abramin saamasta lupauksesta, Sarai ryhtyy päättäväisesti ja rohkeasti toimeen lapsettomuuden ongelman ratkaisemiseksi.

Kertomus on karu ja yksinkertainen ja samalla niin koskettava. Nykyisten muslimien tapaan miehellä saattoi olla useampia vaimoja, kuten esimerkiksi Jaakobilla oli Lea ja Rakel.

Tässä tapauksessa vaimo antaa omasta päätöksestään orjattarensa miehelleen sivuvaimoksi. Muslimit tietävät hyvin tänään esimerkiksi täällä palestiinalaisten alueella, miten naisten väliset suhteet ovat vaikeita moniavioisessa perheessä. Ei Sarai tältä välttynyt.



Sarai, Abramin vaimo, ei ollut synnyttänyt miehelleen lasta. Mutta Sarailla oli egyptiläinen orjatar, jonka nimi oli Hagar.

Niin Sarai sanoi Abramille: "Herra ei ole sallinut minun synnyttää. Makaa siis minun orjattareni kanssa; ehkäpä hän voi synnyttää minulle lapsen."

Abram myöntyi Sarain ehdotukseen.

Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaaninmaassa, kun hänen vaimonsa Sarai antoi egyptiläisen orjattarensa Hagarin miehelleen Abramille sivuvaimoksi.

Abram yhtyi Hagariin, ja tämä tuli raskaaksi. Kun Hagar huomasi olevansa raskaana, hän alkoi väheksyä emäntäänsä.

Silloin Sarai sanoi Abramille: "Minua on loukattu, etkä sinä tee mitään. Minä itse annoin orjattareni sinun syliisi, mutta siitä saakka, kun hän sai tietää olevansa raskaana, hän on halveksinut minua. Herra ratkaiskoon meidän riitamme."

Abram sanoi Saraille: "Hän on sinun orjattaresi. Voit tehdä hänelle, mitä hyväksi näet." Ja Sarai kuritti Hagaria niin että Hagar pakeni hänen luotaan.


1 Ms 16:1-6 KR 1992



Raamatun alkusivuilla on tällainen perhe-elämän kuvaus Kaanaanin maasta, jossa Jumalan valitun kansan kantaisä ja -äiti asuvat muukalaisina.

Lapsettomuuden ongelma on vahvasti esillä pyhän Raamatun sivuilla.

Opimme tästä Ishmaelin syntymisestä, joka on arabikansoille niin tärkeä henkilö että islamin käsityksen mukaan Abraham aikoi uhrata Ismaelin Mekassa, mutta enkeli häntä siitä esti. Ismaelilaiset esiintyvät myöhemmin Raamatun sivuilla, ja heistä on tosiaan tullut väkevä kansa - juutalaisten serkkuja.



Apostoli Paavali tuntee nämä kertomukset lapsuudesta asti ja on itse Abrahamin lapsi, ympärileikattu Vanhan liiton määräysten mukaan, kuten Abraham Ishmaelin syntymän jälkeen (1 Ms 17).

Kiivaalle Abrahamin lapselle ja Mooseksen lain seuraajalle, Saulus Tarsolaiselle, on tapahtunut jotain valtavaa. Ollessaan Golanin ylängöillä matkalla kohti Damaskoa hän näkee sokaisevan näyn kohdatessaan ylösnousseen Herran Jeesuksen.

Tämä kokemus elävän Jeesuksen kohtaamisessa mullistaa hänen elämänsä täydellisesti. Hän on edelleen ympärileikattu Abrahamin jälkeläinen, Mooseksen lain hyvin sisältäkäsin tunteva juutalainen.

Uskon avaamin silmin hän lukee nyt Ensimmäistä Mooseksenkirjaa, hepreaksi Bereshit (alussa) ja löytää sieltä vertauskuvia, hengellisiä aarteita.

Apostolin julistuksen ja opetuksen seurauksena Galatan maakunnassa on syntynyt hengellistä herätystä ja joukko ihmisiä on alkanut tunnustaa, että Jeesus on Herra.

Heidän keskuuteensa on sitten tullut muita opettajia, jotka tahtovat korostaa Mooseksen lain, ympärileikkauksen ja muiden asioiden merkitystä, He saavat Paavalin suunniltaan, koska Kristus yksin ei muka riitä!



Pelkkä historiallinen Jumalan kansan vaiheiden kuvaus ei tässä tilanteessa juurikaan olisi avuksi. Mitä sitten? Mitä tämä MEILLE merkitsee?

Apostoli ottaa tekstin vertauskuvan perustaksi, opettaakseen galatalaisille, mistä uskossa on kysymys.

Kertomus Hagarista otetaan irti historiallisesta yhteydestään Jumalan kansan vaiheissa, ja sitä tutkitaan aivan erityisestä näkökulmasta.

Osoittaakseen galatalaisille Kirjoituksista, että näiden "uusien ja parempien" apostolien opetus on perätöntä, Paavali käyttää vertauskuvaa, joka väärentää tekstin alkuperäisen merkityksen sotkemalla mukaan paljon myöhempiä tapahtumia.



Apostoli kirjoittaa vakavasti:

"Te, jotka tahdotte elää lain alaisuudessa, vastatkaa: ettekö kuule, mitä laki sanoo?

Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, joista toisen synnytti orjatar, toisen vapaa nainen.

Orjattaren poika syntyi luonnonjärjestyksen mukaisesti, vapaan naisen poika sen sijaan lupauksen voimasta.

Tämä on vertauskuva."
Gal 4:21-24 KR 1992



Istumme apostolin jalkain juuressa ja raavimme hiuksiamme "vertauskuva?"

Paavali jatkaa:

"Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa.

Toinen on Siinainvuoren liitto, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.

Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa.

Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme."
Gal 4:24-26 KR 1992



Bum!!

no johan ...

"Naisilla tarkoitetaan kahta liittoa.."

eihän tuo ole Mooseksenkirjan kertomuksen mukainen tulkinta!

Jumala ei ole vielä tehnyt liittoa Abramin kanssa, se tapahtuu vasta Hagarin karkoittamisen jälkeen, ja tulevaan Siinain vuoren liittoon 10 käskyn kanssa on tuosta kertomuksen ajasta vielä semmonen tuhat vuotta aikaa.

On selvä, että kertomuksen alkuperäinen tarkoitus ei liity mihinkään liittoon.

ja kuitenkin apostoli sanoo, että liittyy ja sotkee mukaan vielä Jerusaleminkin, maallisen ja taivaallisen!

minkä ihmeen taivaallisen Jerusalemin, eihän Ilmestyskirjaa ole vielä kirjoitettu galatalaiskirjeen aikana?

mistä apostoli puhuu?



ja tavalla joka väistämättä tuo mieleen myös nettiruukun Haamulin kauniit vertauskuvat, apostoli Paavali vetää hihasta aivan toisen kohdan Raamatusta, joka ei näytä liittyvän asiaan mitenkään:

"Hagar tarkoittaa Arabiassa olevaa Siinainvuorta, ja sitä vastaa nykyinen Jerusalem, joka lapsineen elää orjuudessa. Mutta taivaallinen Jerusalem on vapaa, ja se on meidän äitimme. Onhan kirjoitettu:

-- Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä! Riemuitse ja huuda, sinä joka et tunne synnytystuskia! Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."
Gal 4:25-27 KR 1992



voitte lukea Lutherin kuuluistasta Galatalaiskirjeen selityksestä, kuinka hän täysin rinnoin lähtee mukaan tähän vertauskuvaan ja sitä monelta taholta pohtii - kyseessä on uskonpuhdistuksen kannalta olennainen kohta Raamatussa.



joukostamme kuuluu mutinaa "mikko sanoo, ettei apostoli Paavali osaa lukea Raamattua?"

ei mikko sano, vaan kukin meistä voi aivan itse omin silmin lukea pyhän Raamatun sivuilta kertomuksen Hagarista.

käsi sydämelle, mikä on sen kirjoittajan tarkoitus?

eikö tämä ole aivan selkeä kertomus, osa sikermää joka kuvaa Jumalan kansan kantaisien ja äitien elämää, patriarkkojen aikaa?

miten Hagar voisi olla vanhan liiton kuva, kun vanhaa liittoa ei vielä ole kun hänet jo karkoitetaan.

miten Jerusalem tähän liittyy, kun kuningas Daavid sen tuhat vuotta myöhemmin vasta jebusilaisilta valtaa?

miten monessa kohtaa apostoli Paavali puhuu uudesta Jerusalemista?

Miksi tuo hedelmättömän naisen kuva on tässä mukana?



ennen kuin keskustelu räjähtää käyntiin, otetaan tähän vielä apostolin opetuksen kärki galatalaisille. Mitä hän tällä ontuvalla vertauksellaan, joka pyhän Raamatun tekstiä vikaan vääntää, tahtoo sanoa?



Veljet, te olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.

Niin kuin luonnonjärjestyksen mukaisesti syntynyt silloin vainosi Hengen vaikutuksesta syntynyttä, niin on laita nytkin.

Mutta mitä pyhät kirjoitukset sanovatkaan?

"Aja pois orjatar ja hänen poikansa, sillä orjattaren poika ei saa jakaa perintöä vapaan naisen pojan kanssa."

Me emme siis, veljet, ole orjattaren vaan vapaan naisen lapsia.

Gal 4:28-31 KR 1992

Jumalan rakkauden välikappale - sinä!

Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulen henki päällä kuuman maan.
Sua seurata me voimme, Jumalamme, tai kieltää kutsusi, oi Herramme.
Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulen henki päällä kuuman maan.

Tahdomme itsellemme vapauden, vapauden, jossa voimme rakastaa. Pois pilvilinnoistamme meidät johdat, osoitat tien luo toisten ihmisten.
Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulen henki päällä kuuman maan.


Kuitenkin toisiamme pakoilemme ja pukeudumme itsekkyyteemme. Vankilaamme me pelkoon sulkeudumme ja kaltereitten takaa katsomme.
Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulen henki päällä kuuman maan.


Kärsivään maailmaan johda, Herra, meitä, vie meidät työhön valtakuntaasi. Rakkautesi kaikki esteet murtaa ja kaikki ihmislapset yhdistää.
Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulen henki päällä kuuman maan.



olisiko mitenkään mahdollista, että esikoislestadiolainen uskova kristitty pysyisi Siionin muurien sisäpuolella ja pitäisi kiinni siitä, mitä on saanut tässä kristillisyydessä.

ja silti laulaisi sydämestään tämän hengellisen laulun?

olispa se yhdistelmä - rukoushuone muuttuisikin paikaksi, jossa myös rukoillaan, Jumalan Sanalla ladataan uskon akkuja, ja Hengen voimalla lähdetään rakastamaan Jumalan rakkaudella pimeään maailmaan eksyneitä ihmisiä!

I have a dream!


Rukous seuroista lähdettäessä

"Rakas Jeesus, kiitos siitä että minut jo kasteessa on otettu pyhän Kolminaisuuden nimessä sinun valtakuntaasi ja että pyhässä ehtoollisessa saan syödä Sinun ruumiis ja veresi, iankaikkisen elämän lääkkeen. Kiitos että taas tänään minulle on todistettu, että saan uskoa syntini anteeksi taivasta myöten Sinun pyhässä nimessäsi ja veressäsi.

Tiedän kyllä, mitä ihmiset minulta tahtovat ja mielelläni kaiken sen teenkin, kahvit keitän, siivoan, kerään varoja rukoushuoneen ylläpitoon ja muuta.

Sinä olet kuollut minun edestäni, että eläisin Sinulle. Herra, avaa korvani kuulemaan äänesi, silmäni näkemään lähimmäiseni, avaa sydämeni heidän ahdistuksilleen ja huolilleen ja tee jalkani alttiiksi rauhan evankeliumin teille.

Herra, jos valtakunnassasi on nyt jokin aivan pienikin tehtävä, johon minua tarvitset, katso - tässä olen, lähetä minut! Jeesuksen nimessä tätä pyydän. Amen"



odotamme ilolla, mitä kaikkea Herra vielä tulee palvelijattarensa kautta ja kanssa vielä tässä ajassa tekemään sen lisäksi, mitä olette jo yhdessä tehneet!

ortodokseilla on kaunis tapa kutsua kaikkia kristittyjä "Jumalan palvelijoiksi"
Siinä on syvä totuus kristitystä ihmisestä, elävän Jumalan palvelija.




Jeesus Kristus on ihminen ja Jumala, kumpaakin täydellisesti.

kun rukoilemme Herralta jotain, opimme silloinkin uskon kautta Hänestä uusia asioita, Herramme olemus on tutkimattoman syvä, laaja, korkea ja pyhä. Onhan Hän Jumalan ainoa Poika.

saatamme mielessämme kuitenkin kaventaa Herramme vaikutusvallan järkemme mukaiseksi. Havaitsemme silloin, että näin ja näin Jeesus toimii ja johdattaa ja ohjaa ja vastaa rukouksiin.

Todellisuudessa Herran Jeesuksen jumalallinen vaikutus rukoilevan palvelijattarensa ja palvelijan elämässä on paljon paljon laajempi ja suurempi kuin osaamme edes kuvitella.

Kun Jeesus laittaa enkelinsä palvelemaan niitä, jotka saavat autuuden periä, ja jotka puolestaan tahtovat palvella Herraa, liikkeelle saattaa lähteä aivan yllättäviltä tahoilta asioita luonnon, ihimiskunnan, oman elämän ja perheen, oman kehon ja mielen, kiinan keisaria myöten.

Jeesuksella ovat kaikki langat käsissään ja merkillisesti Hän osaa laittaa ne kohdalleen juuri oikealla hetkellä ja sellaisella viisaudella, josta on oksat pois.



kaikki tämä on uskon elämää, jota liha ja järki eivät käsitä eivätkä hallitse. Uskon kautta Herra Jeesus tekee valtavia asioita, mutta epäusko on yksilön ja yhteisön kohdalla tässä este.

esimerkiksi esikoislestadiolaisuuden parissa puhutaan paljon uskosta, sen heikkoudesta ja monista vaaroista, jotka uskon lampun kokonaan sammuttavat - kuten lihan vapaudet ja maailmallisuus ja koreus ja muu sellainen.

kuitenkin olen huomaavinani, että monet esikoiset eivät käytännössä usko Jumalaan.

usko kuuluu johonkin omaan huoneeseensa, ruksalle, ja siihen aikaan kun meillä on Jumalalle antaa.

ajatus siitä, että tuo alussa esittämäni rukous vaikuttaisi mitään, ei epäuskon suossa ole mitenkään todellinen - pelkkää sanan helinää.

mutta kun ihmiselle annetaan sydämeen Jeesuksen usko - ei jonkun herätysliikkeen kaavio uskosta - niin elävä Jumala voi käyttää tuota ihmistä palveluksessaan.

hiljaisuudessa avun saanut ja avun antaja iloitsevat yhdessä Herran Jeesuksen kanssa, joka vaikkapa vankilan sellissä tai vanhainkodin vuodeosastolla hoitelee syvällisiä asioita kuntoon.

eivät siitä muut tiedä - eikä tarvitse tietääkkään.



rakkaus on kekseliäs.

kristitty saa laittaa kaiken omansa peliin, kekseliäisyytensä, tarkat silmänsä, kätevät kätensä, hitaat jalkansa

ei ollut kuin viisi leipää ja kaksi kalaa - mitä ne ovat näin monelle?

ehkä sinulla ei ole paljon Herralle antaa - mutta anna se, ja Hän koskettaa sitä Midaksen kultasormella niin että häikäistyt Jumalan kirkkaudesta ja kunniasta, joka tulee köyhän, syntisen ja puutteellisen ihmisen luo.

rukoilemme yhdessä siunausta, rauhaa ja iloa Jumalan palvelijalle Immatalle. ja edelleen ahkeraa työllistämistä taivasten valtakunnassa. Aamen



Päivän sana 24.8. 2010

2 Moos. 4:11
"Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra?"



Päivän Sana 25.8. 2010

Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

2 Kor. 3:5-6

perjantai 13. elokuuta 2010

Lähetysprovinssin piispa Matti Väisänen

Suomen ev.lut. kirkon pappi, rovasti, teologian tohtori Matti Väisänen (s.1934 Juva) valittiin Göteborgissa 16.1. 2010 Lähetysprovinssin piispaksi erityisenä toimialanaan Suomi. Hänet vihittiin juhlallisesti virkaan Pyhän Sydämen kappelissa Helsingissä 20.3. 2010.

11. elokuuta 2010 Tampereen tuomiokapituli päätti, että Matti Väisänen menettää pappisoikeutensa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.


"Perusteluiden mukaan Väisänen on vihitty Luther-säätiön piispaksi vailla kirkkolain siihen suomaa oikeutusta, hiippakuntaa ja virkaa.

Väisänen on käyttänyt oikeudettomasti piispanviran ulkoisia tunnusmerkkejä.

Lisäksi hän on ilmoittanut tehtäviinsä kuuluvan muun muassa Missionsprovinsenin vihkimisen, Luther-säätiössä toimivien muiden pappien tukemisen ja säätiön yhteisöjen kaitsennan sekä uusien pappien vihkimisen.

Väisänen on virastaan pidättämisen jälkeen toimittanut ehtoollisjumalanpalveluksen ilman oikeutusta Tampereella paikassa, jota tuomiokapituli ei ole hyväksynyt ehtoollisenviettopaikaksi.

Tuomiokapitulin mielestä Väisänen on menetellyt pappina sopimattomasti, rikkonut kirkkolakia ja kirkkojärjestystä ja siten rikkonut vuonna 1964 vannomansa papiksi vihittävän valan."


lainaus Iltalehden uutisesta 13.8.

pastori Juha Muukkonen kirjoittaa rukouskirjeessään aiheesta tänään:

SUOMEEN PERUSTETTU UUSI LUTERILAISTA NIMEÄ KANTAVA KIRKKO

Kuluvalla viikolla (11.8.2010) Tampereen tuomiokapituli erotti Ruotsissa pääpaikkaansa pitävän Missionsprovinsenin (Lähetyshiippakunta) piispaksi vihityn Matti Väisäsen Suomen ev.lut. kirkon pappisvirasta. Päätös ei ollut yllättävä. Onhan jo monien vuosien aikana käynyt yhä julkisemmin ilmi, että maahamme on perustettu uusi kirkko, joka kyllä kantaa luterilaista nimeä. Mutta onko tuo uusi kirkko nimensä mukaisesti luterilainen?


Luterilaisen kirkon olemukseen kuuluu Jumalan muuttumattoman ilmoituksen eli Pyhän Raamatun mukaan ojentautuminen. Kaikkein tärkein ja luovuttamattomin asia on uskonvanhurskaus eli Jumalalle kelpaaminen yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Saarnaako ja opettaako tuo uusi kirkko tätä? Luterilaiseen uskoon kuuluu perisynnin eli jokaisen ihmisen läpikotaisen turmeltuneisuuden ja mädännäisyyden tunnustaminen. Vastapunnuksena tälle vaa?assa on Jumalan suvereeni pelastava toiminta armonvälineiden kautta: Herra synnyttää ja ylläpitää Sanansa, kasteen, ehtoollisen ja ripin kautta pelastavan uskon Jeesukseen Kristukseen; uskon Häneen, joka on voittanut täydellisellä elämällään, viattomalla kärsimisellään ja riemullisella ylösnousemuksellaan synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Keskittyykö tämä uusi kirkko tähän Jeesukseen ja armonvälineiden vastuulliseen hoitamiseen? Vai onko Kristus-saarna jäänyt kaiken muun, ajallisen ja ihmiskeskeisen kirkkopolitikoinnin, jalkoihin?


Pelastavan uskon saamista varten Herra on asettanut evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen viran. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. (Augsburgin tunnustus) Kunnioitetaanko tätä virkaa ja siihen liittyvää Herramme käskyä tässä uudessa kirkossa?


Luther keskittyi viimeisinä elinvuosinaan erityisesti antinomismia vastaan opettamiseen. (Lue hänen viimeisistä opetuksistaan koottua Genesis-kommentaaria.) Antinomismi eli lain kieltäminen tarkoittaa sitä, että kirkossa ja sen saarnatuolista ei julisteta selvää ja yksityiskohtaista arkielämän ongelmiin tarttuvaa kymmenen käskyn selitystä. Antinomistisen saarnan jälkeen kuulija ei tunne olevansa velvoitettu parannukseen arkipäivän elämässä eikä ennen kaikkea ole kauhistuneella omallatunnolla omien syntiensä tähden. Luterilaisessa kirkossa julistetaan selvää ja terävää lakia, joka ajaa kuulijansa parannuksentekijän penkkiin, katumaan syntejään ja etsimään Herralta uutta voimaa kilvoitukseen. Kuuluuko tällainen parannussaarna tässä uudessa kirkossa?


Lutherin opetuksien mukaan saarnamiesten tulee keskittyä ensiksi ja erityisesti niihin ongelmiin, jotka ovat suurimmat ja ilmeisimmät. Mitkähän mahtaisivat olla meidän maamme suurimmat ongelmat? Jumalasta eli Hänen sanastaan, Pyhästä Raamatusta, luopuminen (1. käsky), jumalanpalveluksien ja raamatunluvun laiminlyönti (3. käsky), lasten tappaminen äitinsä kohtuun (5. käsky), avosuhteet ja puolison vaihtaminen (6. käsky), Herran asettaman saarnaviran muuttaminen (1. ja 4. käsky), ruokoton kielenkäyttö (2. ja 8. käsky) jne. Opettaako tämä uusi kirkko järjestelmällisesti ja määrätietoisesti tätä kaikkea vastaan?


Eli onko tuo uusi perustettu kirkko nimensä mukaisesti evankelis-luterilainen? Ikävä kyllä, ei ole. Marraskuussa vuonna 1986, kun Herran asettamasta saarnavirasta kirkolliskokouksessa luovuttiin, tuli perustetuksi uusi kirkko. Tuo kirkko on sen jälkeen määrätietoisesti kohta ja kerta toisensa jälkeen lyönyt poikki siteitään Kristuksen kirkkoon. Kunnioitetun piispamme Matti Kalevi Väisäsen erottaminen Suomen ev.lut. kirkon pappisvirasta vahvistaa sen, että tuo uusi kirkko ei seiso Jumalan sanan ja sitä oikein opettavan luterilaisen tunnustuksen pohjalla. Kukaan ei ole voinut osoittaa, että piispa Väisänen olisi rikkonut pappisvalaansa, toisin kuin valtaosa kansankirkon papistosta.


tähän asti lainaus pastori Juha Muukkosen rukouskirjeestä 13.8.2010.
Pastori Muukkonen toimii itsenäisesti Genesis ry. nimisen tukiyhdistyksen antamalla tuella Torniosta käsin.


Tilanne on näin kehittynyt Suomen ev.lut. kirkon piispojen vetäessä linjaa Luther-säätiön ja sen parissa toimivan papiston suhteen.

Taustalla on kirkon puolelta vuoden 1986 "omantunnon klausuulin" hylkääminen, koska se ei ole laillisesti sitova.

piispa Mikko Heikan johtama toimikunta on antanut ohjeet, joiden mukaan naispapin kanssa yhteistyöstä omantunnon syistä kieltäytyvää pappia voidaan rangaista korkeintaan vuodella vankeutta.

eri puolilla Suomen kirkkoa on papistoa kaikessa hiljaisuudessa siirtynyt kirkon tehtävistä muuhun työhön, koska kuten Luther sanoo ei ole hyvä toimia omaatuntoa vastaan.

toiset on erotettu melkoisen julkisuudenkin ja lehdistön valokeilassa samasta syystä, kieltäytymisestä yhteistyöhön naispapin kanssa.

jos "omantunnon klausuuli" olisi 1986 kirkolliskokouksen tarkoituksen mukaan pidetty voimassa, nykyiseen tilanteeseen ei oltaisi tultu, ja näille papeille olisi löydetty mahdollisuus toimia kirkon piirissä.


Luther-säätiön puolella taas on tuo ajatus, jonka pastori Juha Muukkonen esittää - uusi kirkko tehtiin 1986 ja he edustavat vanha-luterilaista linjaa. Tällainen virkakäsitys on ollut Kristuksen kirkossa 2000 vuotta, ja nytkö he ovatkin harhaoppisia?

Ratkaisuna pidettiin Suomen ev.lut. kirkon hylkäämien pappien toiminnan mahdollistaminen Ruotsin Lähetysprovinssin alaisuudessa, Suomen kirkkokansan parissa toimisi piispan alla papistoa suorittaen kasuaalitoimituksia ja ripittäen, opettaen, saarnaten, vihkien ja haudaten kuten papit tekevät.

Kirkkomme piispat selkeyttivät tilannetta edelleen erottamalla Matti Väisäsen pappisvirasta.


Nähtäväksi jää, miten isoksi tämä railo kasvaa.

Näin ulkopuolisena ajattelen että Esikoislestadiolaisten kannalta asialla tuskin on kovin suurta merkitystä.

Missionsprovinssenilla ei taida Ruotsissa olla yhteyksiä Kiirunaan ja Jällivaaraan.

Piispa Matti Väisänen tulee Kansanlähetyksen taustalta, siis viidesläinen, jonka syvälliset tutkielmat pyhästä kasteesta ovat saattaneet huonoon huutoon oman herätysliikkeensä parissa.

uskonnonvapauslaki alkaa varmaan murentaa entistä voimakkaammin Suomen valtionkirkkoa, kansankirkkoa, ja nyt siitä irtoavat siis naispappeuden vastustat, vanha-luterilaiset omaksi yhteisökseen.

Ilmassa on myös sellaista ajatusta, että esikoiset saattavat muodostaa oman Pohjoismaisen vanha apostolis luterilaisen kirkkonsa, ovathan rukoushuoneet siihen valmiina.

Nokian herätys torjuttiin ja Nokia Missio poistui kirkosta.

ehkä tällaista tulee tapahtumaan entistä enemmän ja valtiokirkon asema jonkin verran heikkenee.



prosentteja huolestuttavampi on ajatus, että esirukoilijoiden ja Raamattuun vakavasti suhtautuvien kristittyjen tukijoukot vähenevät kansankirkoltamme, väki joka on kirkon todellinen aarre.

rukoilkaamme piispoille siis viisautta ja kuuliaisuutta Herralle Jeesukselle virkakysymyksissä, ja myös tahtoa ja taitoa tehdä parannusta ja korjata virheitä, jos siihen on aihetta.

Herrallemme Jeesukselle näet Suomen kristikansa kuuluu, ei kenellekään ihmiselle.