tiistai 18. toukokuuta 2010

Pedofilia ja uskovat

Pedofilia vahingoittaa lasta pysyvästi


Lainaus alkaa -------------------------

SRK:n johtokunta ei ottanut kuuleviin korviinsa, kun vanhoillislestadiolaiset lastensuojelun asiantuntijat ottivat siihen yhteyttä yli kaksi vuotta sitten, tarjotakseen ammattiapua ja tukea lasten hyväksikäytön torjumiseksi ja tiedon levittämiseksi asiasta herätysliikkeen sisällä. Asiantuntijat olivat “kehottaneet purkamaan räjähteen ennen kuin se laukeaa vl-herätysliikkeen kylkeen”, kirjoitti anonyymi nimimerkki Mopin palstalla 16.5.2010.

SRK:n johto torjui avuntarjouksen törkeän loukkaavana. Se turvautui myös painostukseen. Johtokunta leimasi asiaa esittäneet jumalanvaltakuntaa vikoviksi, katkeroituneiksi eriseuran lietsojiksi, joiden oma sieluntila on epäilyttävä. Tiettävästi johtokunta vaati myös asiaa koskevien dokumenttien tuhoamista.

Johtokunnan menettely perustuu herätysliikkeessä omaksuttuun vaikenemisen kluttuuriin, jossa mistään liikeeseen liittyvästä kielteisestä asiasta ei ole lupa puhua julkisesti, eikä varsinkaan ulospäin. Kaikkien liikkeen jäsenten tulee ensi sijassa olla lojaaleja kollektiiville, koska “yhteistä rakkautta ei saa rikkoa”.

Tämä korutont’ on kertomaa A.D. 2010, ja sitä säestää Helsingin Sanomien pääkirjoituksen tiukka, mutta asiallinen kannanotto.



Tiettävästi eräät liikkeen sisällä olevat lastensuojelun asiantuntijat ovatkin olleet jo vuosia sitten yhteydessä SRK:n johtoon, tarjoten ammattiapua uhreille sekä ehdottaen koulutuksen järjestämistä SRK:n vapaaehtoisille lapsi- ja nuorisotyöntekijöille. Asiantuntemusta tarjottiin myös aihetta koskevien kirjoitusten julkaisemiseen SRK:n omissa lehdissä (Päivämies, Siionin Lähetyslehti, Siionin Kevät).

SRK:n johtokunta on kuitenkin tyrmännyt ehdotukset.

Tapaukseen liittyy lisäksi painostamista SRK:n “veljien” taholta.

Asian esille nostaneiden henkilökohtainen uskonvakaumus, sielun tila, oli asetettu kyseenalaiseksi, perustellen että he ovat ryhtymässä arvostelemaan Jumalan valtakuntaa.



Tässä nousee esiin tuttu kuvio. Kävi samoin kuin lukuisissa muissakin keskustelualoitteissa herätysliikkeen sisällä.

Avoin keskustelu ja parannusehdotukset törmäävät SRK:n johtoon.

Ongelmien esiin nostaja syyllistetään ja hänen uskonsa asetetaan kyseenalaiseksi.

Keskustelua rakentavalla mielellä avanneen motiivit joutuvat halpamaisesti leimatuksi “elämässään epäsonnistuneen” toiminnaksi.

Hänestä voidaan jopa levittää ilkeämielisiä huhuja, mikä on helppoa sisäänpäinkääntyneessä yhteisössä.

Häntä voidaan uhata taivaspaikan menetyksellä, ja paikka “Jumalanvaltakunnassa” on vaakalaudalla.


nimimerkki Jaffa kirjoitti Mopin palstalla:


Yli kahden vuoden ajan ovat muutamat vl-kristityt olleet yhteydessä SRK:hon tämän pf-ongelman vuoksi. He ovat tarjonneet ammattiapua, esittäneet kirjoituksia Päivämieheen ja Siionin Lähetyslehteen, pyytäneet puhujainkokouksiin alustuksia pf-aiheesta, ja vaatineet leirityöntekijöille koulutusta lastensuojelurikosten välttämiseksi. Ovat kehottaneet purkamaan räjähteen ennen kuin se laukeaa vl-herätysliikkeen kylkeen.

Mutta mitä tekivät SRK:n veljet? Kokivat asian henkilökohtaisena loukkauksena, hyökkäsivät vastaan, vaikka heitä pyydettiin yhteiseen rintamaan. Huolestuivat pedofiilejä arvostelleiden vl-kristittyjen sieluntilasta. Puhuivat törkeistä yhteydenotoista, vikovasta mielestä, väärästä asenteesta, lihavaisista lampaista ja eriseuran lietsomisesta. Syyttivät SRK-urallaan epäonnistuneiksi ja siten katkeroituneiksi ihmishylkiöiksi. Vaativat vaikenemaan ja tuhoamaan kaiken aineiston. Eivät puhuneet lapsiuhreista ja heidän kärsimyksistään, eivät pedofiileistäkään.



Vaan pedofiilien arvostelijoita eivät unohtaneet tuomita, asettelivat myllynkiviä heidän kaulaansa. Tämän kaiken ovat kertoneet todisteiden kera ne, jotka SRK:n veljiä ovat puhutelleet. Jopa se ensimmäinenkin s-posti liitteineen taitanee olla tallessa, se josta kaikki alkoi.” (16.5.2010.)


Vanhoillislestadiolaisuuden sisäinen kulttuuri, johon myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus 16.5.2010 viittasi, ei nykyisellään rohkaise rivijäseniä toimimaan aktiivisesti lastensuojelukysymyksissä, vaan kyseinen kulttuuri toimii päinvastoin tehokkaana pelotteena ja uhkana asioiden vapaalle käsittelylle. Myös rikosten ilmoittamatta jättäminen ja uhrien vaientaminen ovat tuloksia tästä samasta yhteisökulttuurista.

Kyse on eräänlaisesta Italian mafian omertàan verrattavasta kurinpidosta, oman yhteisön suojelusta. Kauniin ja puhtaan, täydellisen kuvan ylläpidosta, johon kaikki liikkeen jäsenet on sitoutettu. He myös itse sitoutuvat tähän, koska lojaalisuuden palkinto on turvallisuus taivaspaikan säilymisestä ja paikka maallisessa sosiaalisessa verkostossa omassa yhteisössä. Nämä ovat voimakkaita emotionaalisia motiiveja vaieta.

Vaikenemisen laki vaatii, että oman yhteisön sisällä tapahtuneista pahoista asioista, jopa rikoksista, ei ole luvallista laverrella ulospäin.

--- Lainaus päättyy -----------------------



mitä isot edellä, sitä pienet perässä

tässä SRK Taivasten valtakunnan johtokunta Oulussa.

siellä näiden myöhempien aikojen pyhien apostolisten vanhinten kokous Jällivaarassa.

vakavia seksuaalisia väärinkäytöksiä on toki varmaan haudattu ei vain johdon toimesta, vaan uhrien toimesta.

ei yksinkertaisesti ole mitään tahoa, mihin kääntyä

hinta isän tai sedän tai äitipuolen ilmianttamisesta on kallis.



pedofiilia toki on pientä lasta erittäin vakavasti eliniäksi vammauttava outo himo.

tai teinitytön raiskaus tai heikomman veljen suostuttelu seurakentän vessassa homoiluun


mutta vielä hirveämpää on se, että seuraväen parissa ja rukoushuoneilla sallitaan Jumalan Sanan vääristely, syrjäyttäminen, petolliset ihmisopit ja harhat.

ja jotka käyvät niiden kimppuun leimataan perkeleen enkeleiksi ja kielletään heitä kuulemasta tai asiaa ottamasta esiin.

omerta

omerta2

mafia

mafia2


vaan Jeesuksen tulisilmät näkevät läpi tämän meidän sekasotkumme

Jumalan rakastavat silmät näkevät sinne paratiisin pusikkoon, jossa alastomat langenneet pelosta tärisevät

Hänellä on suunnitelma


minkä valo paljastaa sen veri puhdistaa

voi niitä, jotka sen valon alta karkaavat pimeyteen


kenellä on varaa tuomita?

kuka on synnitön ja heittää ensimmäisen kiven?


ei siitä ole kysymys - hyvänen aika!

sekä uhri että rikollinen on saatava oikeuden piiriin

ehkä isä on jo kuollut mutta tytär yhä näkee painajaisia eikä voi nauttia avioelämästä?

ehkä äiti on jo kuollut ja kuopattu, mutta poika yhä vihaa naisia koko olemuksellaan

tarvitaan ammattitaitoista apua saarnaajien omassa joukossa

näitä luotettavia hengellisiä isiä, jotka eivät heittele puudutuspiikkejä

vaan käyvät totuudellisesti asiaan antavat uhrin puhua mitä tahansa ja johtavat hellästi kohti apua ja suojaa ja turvaa



lainaus alkaa: -----------------------------

Vaikenemisen laki vaatii, että oman yhteisön sisällä tapahtuneista pahoista asioista, jopa rikoksista, ei ole luvallista laverrella ulospäin.

Tähän kulttuuriin perustui myös vanhoillislestadiolaisen tutkijan asiantuntemuksen ja avuntarjouksen torjuminen SRK:ssa. Silloinhan olisi pitänyt myöntää että lapset saattavat olla vaarassaJumalan valtakunnassakin. Olisi pitänyt myös ryhtyä käsittelemään liikkeen sisällä tapahtuneita rikoksia, joista oli siihen saakka vaiettu. Olisi pitänyt ehkä alkaa puhua ääneen myös tästä vaikenemisen kulttuurista!



Vaikenemisen lakia perustellaan keskinäisellä rakkaudella, eikä yhteisön rakkautta saa rikkoa. Juho Kalliokoski kirjoittaa blogissaan:

“Tämä Raamatun jaekin lienee tässä yhteydessä monelle meikäläiselle tuttu: ”Ennen kaikkea pysykää kestävinä keskinäisessä rakkaudessanne, sillä “rakkaus peittää paljotkin synnit”.” (1.Piet.4:8). Keskinäinen rakkaus, armo ja anteeksianto yleensä ottaen lienevät niitä käsitteitä, jotka nostetaan esiin perusteltaessa, miksi synninpäästön rikoksestaan saanutta rikollista ei tule ilmiantaa viranomaisille eikä yleensäkään puhua asiasta kenellekään.”



Keskinäinen rakkaus on SRK-lestadiolaisuudessa niin hauras, että se rikkoutuu jo pieniltäkin tuntuvista syistä. Jo pelkästään meikkaaminen tai korvakorut murtaisivat tämän rakkauden, ja siitä syystä ne ovat kiellettyjä.

Jos liikkeen jäsen aloitteellisesti haluaa nostaa lestadiolaisvanhempien ja kaikkien liikkeen jäsenten tietoisuutta ja kykyä tunnistaa pedofiilien toiminta jotta uudeet rikokset voitaisiin estää, tämä merkitsee SRK:n johtokunnan näkökulmasta valtavaa uhkaa yhteisön sisäisen rakkauden rakennelmalle.

Silloinhan väistämättä alettaisin puhua myös jo tapahtuneista rikoksista. Ei ei ei ei ei, sillä silloin rakkaus murtuisi! Ei saa muistella! Ei saa puhua pahaa kenestäkään meikäläisestä! Upotettu armonmereen!!

Vanhoillislestadiolaisuuden kollektiivin valta perustuu juuri tähän vaikenemisen kulttuuriin. Siitä ovat nousseet myös liikkeen ihmisoikeuksiin liittyvät vääristymät ja suoranaiset laittomuudet.

Juha Kalliokoski
----------------------------------



Kirjoittanut: MarttiF

Miten nämä asiat on hoidettu essujen piirissä?



Kirjoittanut: MikkoL


puudutuspiikillä

Jeesuksen nimessä ja veressä



Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"

Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:

"Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.

Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.

Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

Matteus 18:1-6 KR 1992



oman lapsen raiskaaminen on harvinaista.

useimmille aikuisille pedofilia on vieras tunne, ja omien lasten suojaaminen puiston "namusediltä" on todellinen huoli.

miten varottaa, miten neuvoa.

myllynkivi kaulaan vaan ja järven pohjaan!


mutta entä jos sinulla tai minulla on omakohtaista kokemusta tästä oudosta häiriöstä ihmisen rakenteissa.

mikä lapsessa kiehtoo muu kuin hänen viattomuutensa?

neitsyt on niin haluttu koska hän on seksuaalisesti puhdas ja lapsen kaltainen.

nunnakin voi sillä tavoin olla kiihottava jollekin, koska hän on viaton ja seksuaalisesti kokematon.

tällaiseksi Jumala on miehen luonut - kovin "käytetty nainen" ei vaan herätä samoja voimakkaita tunteita.

mitä tehdä, jos oma lapsi on joutunut uhriksi?

kenen puoleen kääntyä - vai ladata kone täyteen lapsipornoa - siinä voi käydä huonosti kun viranomaiset ovat tähän kiinnittäneet huomiota.


ammattiapua on tarjolla, mutta viranomaisten kanssa homma on hankala.

voi mennä maine, lapset ja avioliitto ja kaikki sen siliän tien...

kirkolla on papisto joka on ollut vaitiolovelvollinen.

tässä lainatussa tekstissä esitetään että vanhoillisten sielunhoitajien tulee paljastaa pedofiili.

täysin älytön ajatus

silloin voi tästä kärsivä tai uhri valita meneekö poliisin puheille vai saarnaajan puheille

sama tulos


samanlaista meininkiä on valtion suunnalta ilmassa.

poistetaan mahdollisuus puhua asiasta luottamuksellisesti.

"Rippisalaisuuden ongelma on, ettei pappi voi kertoa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska ilmoitusvelvollisuus koskee vain törkeitä tekoja.

Ministeriö on valmis poistamaan nyt lastensuojelulaista kohdan, jonka mukaan ilmoitusvelvollisuus ei koske papin tai lehtorin toimittamaa rippiä tai sielunhoitoa."



suomen tietotoimisto kertoo myös että kokoomuksen peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan lastensuojelulain laatijat olettivat vuoden 2008 neuvotteluissa kirkon itse älyävän murtaa rippisalaisuuden.

hän on sitä mieltä, että valtio puuttuu tässä kirkon sisäisiin asioihin ja jos kirkko ei suostu niin lastensuojelulaki muutetaan siten, että myös papilla olisi aina ilmoitusvelvollisuus esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön paljastuessa.



tässä menee nyt lapsi pesuveden kanssa

pedofiilillä on hyvin vähän mahdollisuuksia saada luottamuksellista apua

ja sekin mitä on viedään pois

mikä on seuraus?

ei pedofilia siitä mihinkään katoa

asiat pysyvät salassa

ehkä henkirikostenkin hinnalla



Kirjoittanut: norppa

Viimeaikoina on lainsäädännössä tullut sellainen hengen kiivaus välillä, että järkevä asioiden hoito vaarantuu.

Yksilönsuoja on niin aukoton, että viranomaiset eivät saa kaikissa tapauksissa edes välttämätöntä tietoa hankittua.

Esimerkkinä voidaan käyttää myös maita joissa on murhasta kuolemantuomio, se ei kuitenkaan ole lopettanut murhia.

Joskus rippisalaisuuden murtaminen koski vain valtiopetosta, nykyistä lakia en tunne.


Kirjoittanut: Rami

Kamala asia hyväksikäytetyn kannalta, mutta myös syytetyn kannalta. On ollut tilanne, jossa olisi pitänyt kuulopuheiden perusteella ottaa tuomitseva kanta erästä uskon veljeä kohtaan.

Jutut kertoivat henkilön "hyväilleen" muutamaa tyttöä, mutta syytetty kielsi siinä olleen mitään sopimatonta.
(tämäkin kuulopuheita)

Oliko tytöt itse "keksineet" siinä olleen jotain sopimatonta ja mikä mahtaa olla se raja milloin ylitetään luonnollinen hyvänä pitäminen.

On tapauksia, että äiti tai isä tai joku muu on heittänyt toisen päälle varjon, kun on mennyt sukset ristiin, eikä ole mitään häijympää keksinyt toisen mustaamiseksi.

En toisten painostuksesta suostunut hylkäämään veljeä, kun ei parempaa tietoa ollut.

On sekin kamala oikeusmurha, jos joutuu syyttömästi syytetyksi, eikä ole mitään mahdollisuutta puolustaa itseään.

Kirjoittanut: MikkoL

erittäin tärkeä näkökohta tämä joka tulisi eduskunnan tasolla ottaa huomioon

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti