Joka, vaikka hän oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi Jumalan kaltainen olla,
Vaan alensi itsensä, otti orjan muodon päällensä ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi,
Ja löydettiin menoissa niinkuin ihminen, nöyryytti itsensä ja oli kuolemaan saakka kuuliainen, ja ristin kuolemaan asti.
Sentähden on Jumala hänen myös korottanut ja antanut hänelle nimen, joka kaikkia nimiä suurin on:
Että Jesuksen nimeen pitää kaikki polvet heitänsä kumartaman, jotka taivaassa ja maan päällä ja maan alla ovat,
Ja kaikki kielet pitää tunnustaman, että Jesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi.
Filippiläiskirje 2:5-11 Biblia 1776
Voi Herran aika!
huudahdat, kun luet esikoisten kuolemansynnistä.
Eihän tämä voi mitenkään olla totta!
Sillä minä näen itse tykönäni, että tuollainen hengellisyys ei ole mitään muuta kuin yksi pohjaton itsekkyys.
Ei riitä, että salaisesti ylpeilen siitä hengellisestä kansalaisuudesta, joka minulle Sionissa annettu on, vaan pröystäilen nöyryyttä teeskennellen niillä hengellisillä kunniamitaleilla, joita minulle niin auliisti tässä valtakunnassa tarjoillaan ja kiillottamaan ja vaalimaan kehotetaan.
Ja vaikka uskon ja tiedän, että tästä kristillisyydestä osattomat joutuvat ikuisesti elävältä poltettaviksi, en sormeanikaan nosta heitä auttaakseni elämän tielle.
Ja vaikka omat asiani ovat niin hyvin ja minulla olisi mistä leipää lohkaista nälkäiselle, en siihen ryhdy, että en saastuttaisi omaa pelastustani hyvillä teoilla.
Pitäköön Jumala huoli luomistaan kaarneen pojista ja ihmisistä, ei minua siihen tarvita.
Eihän tämä kristillisyyteni voi mitenkään olla näin pohjatonta, äärimmäistä itsekkyyttä?
Vaan nyt ei vain lyö lain ankara vasara hajalle salaista omavanhurskauttani ja hengellistä ylpeyttäni ja välinpitämättömyyttäni siitä Jumalan Pojasta ja Hänen tahdostaan.
Nyt, tänä pääsiäisenä, piirretään silmieni eteeni vapauttava evankeliumi, toisenlainen kuva, Esikoisen esikuva, joka ei ole sellainen itsekkäästi Jumalan lahjoja hyväkseen käyttävä ihminen, kuin täällä piirretään.
Tänä pääsiäisenä saamme katsella oman napamme sijasta Häntä, joka on meidän edestämme kuollut ja onpa vielä herätetty kuolleista, että saisimme elää Hänen valtakunnassaan ahkerina ja iloisina palvelustyttöinä ja poikina.
tai kreikan kielessä tarkemmin, ahkerina ja iloisina orjina.
Suuri Esikoisemme
vaikka hän oli Jumalan muodossa, ei lukenut saaliiksi Jumalan kaltainen olla
emme mekään tahdo tässä maailmassa kulkea väärässä hengellisessä ylpeydessä "Jumalan valitun kansan muodossa", joka pyhällä ja siveällä vaelluksellaan tahtoo olla Jumalan Pojan kaltainen ja karttaa maailmaa ja sen saastaa.
sillä siihen - maailmassa mutta ei maailmasta - pelotellaan uskon kipinänkin sammahtavan kuin märkään sammaleeseen.
pelko pois!
kuviteltu "Jumalan kansan muoto" pois!
alensi itsensä, otti orjan muodon päällensä ja tuli muiden ihmisten vertaiseksi
totta, että minulle on synnit todistettu anteeksi ja saan uskoa itseni jumalallisen puhtaaksi ja aivan sinne taivaan keskelle asti.
mutta se ei ole nyt tärkeää
minäkin otan orjan muodon niinkuin suuri Esikoinen, olen ikäänkuin synnin orja, tämän maailman pimeyden sokaisema, epäuskoinen ja hengellisesti kuollut - en sellainen oikeasti ole, mutta en asetu toisten syntisten yläpuolelle
olen ihmisen vertainen
olen orja, jonka tahtoa ei kysellä vaan joka tekee, mitä käsketään, omaa tahtoaan vastaankin.
Jumalan Poika, jolle kaikki kunnia taivaan korkeimpia korkeuksia myöten kuuluu perintönä Isältä
löydettiin menoissa niinkuin ihminen,
nöyryytti itsensä
ja oli kuolemaan saakka kuuliainen,
ja ristin kuolemaan asti.
minä olen esikoislestadiolaista aatelista hengellistä joukkoa, joka yksin tuntee Jumalan tahdon ja oikean pelastustien, onhan meillä asuvainen Pyhä Henki.
mutta se ei ole nyt tärkeää.
olen menossani niinkuin ihminen, kuolevainen, syntinen, eksyvä ja erehtyvä - vaikka en sitä oikeasti ole, vaan tiedän missä on tie ja miten sitä kulkea.
nöyryytän itseni syntisten seurassa enkä korosta jumalisuuttani enkä sitä puolustele peloissani, että vaatteeni taas tahrautuvat syntisten läheisyydestä
ja olen kuuliainen Herrani tahdolle kuolemaan asti, jos sitä minulta vaaditaan
vaikka hamaan teloittamiseen asti, jos niikseen tulee
kuuliainen
Hänelle joka minua ympäriinsä komentelee ja lähettelee milloin minnekin
sentähden on Jumala hänen myös korottanut ja antanut hänelle nimen, joka kaikkia nimiä suurin on
en minäkään katso osakseni olla Jumalan lapsi, valittu ja rakas esikoinen, ja jättää kaikki muut ihmiset oman onnensa mukaan
en minäkään etsi kunniaan muilta esikoisilta, saarnaajilta, Lapin vanhimmilta, tämän totisen kristillisyyden johtajilta ja esimiehiltä
vaan etsin sitä kunniaa, jonka Jumala minulle antaa
etsin sitä kunniaa, että saan lausua tuon yhden nimen, joka on suurempi kaikkia nimiä
Jeesus Kristus
se nimi huulillani tahdon kerran henkeni heittää, jos Jumala suo
ja odotan sitä kunniaa, jonka Jumala antaa
sitä, että Jumala itse kunnioittaa minua, vaikka ihmiset minua kuinka herjaisivat ja pilkkaisivat
Filippiläiskirjeessä on kirjoitettu,
että Jesuksen nimeen pitää kaikki polvet heitänsä kumartaman, jotka taivaassa ja maan päällä ja maan alla ovat
minä tahdon jo tänään maanantaina 29.3. 2010 notkistaa polveni Hänen edessään
valmistautua näin sydämessäni siihen suureen hetkeen, kun kaikki polvet Häntä kumartavat
taivaissa -
ah mikä näky, kun Jumalan pyhät enkelit, serafit ja kerubit, ja marttyyrit ja kaikki edesmenneet pyhät, vanhimmat, kirkkoisät, kilvoittelijat, perille päässeet kumartuvat Jeesuksen Kristuksen eteen polvillaan niin että valkoiset puvut kahisevat ja enkelten siivet suhisevat ja kaikkialla kuuluu huuto Pyhä, Pyhä, Pyhä Herra Sebaot ja Karitsa on arvollinen!
maan päällä -
ei löydy semmosta uppiniskaista kovaotsaista ihmistä, joka ei painuisi polvilleen Ihmisen Pojan edessä.
maan alla -
ei ole sielläkään yhtään jäykkäpolvea, joka ei taipuisi, ei yhtään.
Ja kaikki kielet pitää tunnustaman, että Jesus Kristus on Herra, Isän Jumalan kunniaksi.
minä tahdon nyt jo tänään maanantaina 29.3. tunnustaa selvällä suomenkielellä, jonka Isä Jumala myös ymmärtää
Jeesus on Herra!
näin sanon Isän Jumalan kunniaksi - Sinun ainoa poikasi on Herra
minä tahdon, että yksin Hän on minun Herrani ja Jumalani ja kuninkaani enkä yhtään voimaa, valtaa, esivaltaa, vanhinta, arkkipiispaa, prelaattia, presidenttiä, metropolia, työnjohtajaa, Lapin vanhinta, isää tai äitiä tai muuta herraa tunnusta
osaan myös englanniksi tuon sanoa
Jesus Christ is Lord!
ja ihmiskunnan kaikilla kielillä, joita lienee liki 2000, kaikuu kerran sama huuto
ja kaikilta ihmisten kieliltä, jotka suussa liikkuu ja joita sydän veisaa kuuluu sama huuto läpi ajan ja iankaikkisuuden
Jeesus Kristus on Herra!
Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.
Hänellä oli Jumalan muoto,
mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan
olla Jumalan vertainen
vaan luopui omastaan.
Hän otti orjan muodon
ja tuli ihmisten kaltaiseksi.
Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,
hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.
Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken
ja antanut hänelle nimen,
kaikkia muita nimiä korkeamman.
Jeesuksen nimeä kunnioittaen
on kaikkien polvistuttava,
kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla,
ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi:
"Jeesus Kristus on Herra."
Suo ristinuhrin loistaa
lohtuna pelkooni.
Se ahdistuksen poistaa,
tuo rauhan sieluuni.
Vain katson kasvojasi,
jään, Jeesus, turviisi.
Näin sinun kuolemasi
on minun voittoni.
Virsi 63:6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti