keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Parakletos

evankeliumin perusteella ajatus, että lihaa ja verta oleva ihminen, Jeesus, meni pois jotta Pyhä Henki voisi tulla.


"Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne."

Joh 16:7 KR 1992

Tämä ajatus on hyvä potkaisu sille, että tutkimme yhdessä Jumalan Sanaa eräästä sen kauneimmasta aiheesta.

Parakletos, lohduttaja.



keskustelu alkaa nimenomaan Johanneksen evankeliumista, joka sisältää niin sanoinkuvaamattoman hienoja kohtia.

Käytän tässä uusinta käännöstä, koska sisällöltään se on kutakuinkin sama kuin Biblia, mutta kieleltään paljon helpommin ymmärrettävää.

Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:16

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

Annetaan siis itse Herran Jeesuksen tulla tänne nettiruukkuun opettamaan meitä evankelista Johanneksen suulla.

Laitan tähän ensin luvun Joh 14.

Väärentämätöntä evankeliumin sanomaa, avatkoon Herra itse sydämemme sitä kuulemaan.

Kirjoittanut: MikkoL, 29.11.2009 14:17

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.

Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.

Tämä puolustaja on Totuuden Henki.

Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä.

Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.

Vielä vähän aikaa, eikä maailma enää näe minua, mutta te näette, sillä minä elän ja tekin tulette elämään.

Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä.

Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua.

Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.


Juudas -- se toinen, ei Iskariot -- sanoi hänelle:

"Herra, miksi teet niin?

Miksi ilmaiset itsesi vain meille etkä maailmalle?"

Jeesus vastasi:


Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.

Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.

Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani -- mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.



Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne.

Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.

Minä jätän teille rauhan.

Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne.

Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.

Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.

Paljon en kanssanne enää puhu, sillä tämän maailman ruhtinas on jo tulossa. Mitään valtaa ei hänellä minuun ole, mutta tämän täytyy tapahtua, jotta maailma tietäisi, että minä rakastan Isää ja teen niin kuin Isä on minun käskenyt tehdä.

Nouskaa, me lähdemme täältä!



Tähän asti siis Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumin luvusta 14.

Lopussa on jo viittausta siihen, että pääsiäisen tapahtumat ovat lähellä.

näemme tässä Jeesuksen ihanassa puheessa ja lupauksessa kyllä tuon ajatuksen, joka tuotiin esiin toisella palstalla.

Jeesus menee pois, jotta Pyhä Henki voi tulla.

Mutta kun luemme koko tekstin ja tarkkaamme, kuka lähtee ja kuka tulee, niin asia käy huomattavasti mutkikkammaksi.

Minä menen, minä rukoilen Isää, me tulemme.

Minä tulen.

Pyhä Henki tulee.

"Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä."

mikä ihmeellinen sana!



"Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.

Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen."

voiko mitään suurempaa kuvitella.

Isä, Poika ja Pyhä Henki tulevat asumaan meidän luonamme.

Me olemme Pojassa, Poika Isässä, kaikki yhtä!


pelkkää teoriaa?

(hiukan vaikeaa järjelle, joka kyllä ymmärtäisi ehkä jonkinlaisen hengen läsnäolon)

ehei!

Uusi testamentti on täynnä Pyhän Hengen henkeyttämien kirjoittajien kirjoituksia, joissa jumalalliset salaisuudet avataan Herran omille, koska he pitävät Hänen sanansa.

siellä puhutaan semmotteesta lihan ja veren todellisuudesta, jonka nimi on Kristuksen ruumis.

Jumalan maja, temppeli, ihmiskunnan keskellä.

Läsnä tässä ja nyt, kosketettavalla ja konkreettisella tavalla.

Taivasten valtakunta, jonka läsnäoleva kuningas on Kristus.

Kristuksen viinapuu.

Uuden testamentin Siionin kansa.

(älkää edes mainitko Kiirunaa, tai mua rupee sylettään...)


tämän tekstin pohjalta on hyvä vapaasti keskustella, sillä aihe on varsin vaikea järjellä tajuta.

kuka menee ja kuka tulee?


mutta otan vielä tuon toisen kohdan Johanneksen evankeliumista, jossa rakas Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä.



En ole aikaisemmin puhunut teille tästä, koska olen itse ollut kanssanne.

Mutta nyt minä menen hänen luokseen, joka on minut lähettänyt.

Kukaan teistä ei kysy minulta, minne minä menen, vaan sydämenne on täynnä murhetta sen johdosta, mitä teille sanoin.

Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois.

Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.

Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne, ja hän tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio.

Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,

vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,

ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu.



Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan.

Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.

Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.

Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta.

Kaikki, mikä on Isän, on myös minun.

Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.

Vielä vähän aikaa, ettekä te näe minua, taas vähän aikaa, ja te näette minut jälleen."

Joh 16:4-16 KR 1992



ja eiköhän veisata vielä virsi näiden iki-ihanien Raamatun tekstien jälkeen.

ihan semmonen perus-luterilainen virsi, Martti Lutherin.

ja ilman urkuja.


Virsi 114
Oi Pyhä Henki, Jumala,
nyt meille rauha lahjoita,
virvoita seurakuntasi
voimalla rakkautesi.
Halleluja!

Yhdistä uskoon yhteiseen
ja yhden Herran kiitokseen
uskoviesi sydämet,
toisilleen vieraat, etäiset.
Halleluja!

Oi paiste pyhä, siunaava,
rohkaise meitä sanalla
Isämme oikein tuntemaan,
kaikessa häneen turvaamaan.
Halleluja!

Kirkasta armo Kristuksen,
lohduta mielet arkojen.
Pois vilppi meistä juurita
ja valheen opit karkota.
Halleluja!

Oi liekki, pyhä leimahdus,
sydänten riemu, uskallus!
Heikkoja uskoon rohkaise,
murheemme huone valaise.
Halleluja!

Sytytä sydän palamaan
rakkaudesta Jumalaan,
urhoollisesti sotimaan
ja kunniaasi kulkemaan.
Halleluja!


Martti Luther, osittain (säk. 1–2) keskiaikaisen antifonin pohjalta 1524.
Ruots. 1562.
Suom. Hemminki Maskulainen
virsikirjaan 1605.
Uud. Anna-Maija Raittila 1984.





miten ymmärrät tämän rakkaan Jeesuksemme sanan?

"En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne"

ymmärsimme, että ihaa ja verta oleva Jeesus on lähtenyt pois, jotta Lohduttaja, Pyhä Henki, voisi tulla.

miksi Jeesus kuitenkin sanoo, että ei jätä meitä orvoksi vaan tulee itse meidän luoksemme?

ei ole pakko vastata ja keskustelu on todella avoin kaikille, nämä ovat hienoja ja pyhiä asioita, joissa riittää oppimista.

etenkin minulle, jolla esikoisten uskonkäsityksen mukaan ei voi olla Pyhää Henkeä, jonka vain esikoisten kautta voi tässä maailmassa saada.



eikö ole ihanaa, että saamme itse joulun Herran kunniavieraaksemme tänne Raamatun kautta.

mutta siihen liittyen vielä toinen kysymys meille kaikille, sillä nämä ovat melkoisia salaisuuksia...

Jeesus ei sanonut nimittäin

"missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä Pyhä Henki on heidän keskellään"

eihän?

vaan Jeesus sanoi

Sille että cusa caxi taicka colme coco' tuleuat minun nimeeni sijne mine olen heiden keskellens.

Matt 18:20 KR 1548


Jeesus ei sanonut "Pyhe Hengi" vaan "mine"



ehkä erikoisin tähän samaan liittyvä Johanneksen evankeliumin kohta on tuo essuille niin olennaisen tärkeä:



Kuin siis sen sabbatin päivän ehtoo oli, ja ovet olivat suljetut, jossa opetuslapset kokoontuneet olivat Juudalaisten pelvon tähden, tuli Jesus ja seisoi heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!

Ja kuin hän sen sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja kylkensä. Niin opetuslapset ihastuivat, että he näkivät Herran.

Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.

Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:

Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.


Johannes 20:19-23 Biblia 1776



tästä Johanneksen evankeliumin kohdasta on auennut perusteiltaan aivan toisenlainen maailma Pyhän Hengen läsnäolosta, kuin tuo edellä keskusteltu.

käsitys asuvaisesta Pyhästä Hengestä.

kenellä on taivaan valtakunnan avaimet, sitomisen ja päästämisen avaimet.

olennainen rakennuspuu esikoislestadiolaisessa ja myös itä-lestadiolaisessa teologiassa.

mutta "jossain määrin" kapeampi kuin nuo Jeesuksen sanat Joh 14 ja 16 luvuissa.

keskustelu on vapaa!

saakoon Totuuden Henki sitä ohjata
Amen


Kirjoittanut: Haamul

Se on Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan lihaan tulemisen tunnustamista, että tunnustamme Hänen tulleen edestämme ihmiseksi, kärsineen ja kuolleen. Edestämme!

Se on paljon se! Hän tuli meille kaikeksi, jotta meillä olisi elämä.

Ei Hän jättänyt meitä orvoiksi.
Lupasihan Hän opetuslapsilleen jäähyväispuheessaan ennen pääsiäistä: "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne."

Olisi paljon itsestämme kuviteltu, että eläisimme hetkenkään Jumalan lapsina ilman Vapahtajan sovintotyötä edestämme, ja että pärjäisimme tässä ajassa uskovina ilman Hänen läsnäoloaan. Hänhän tuli meille Tieksi, jota meidän kurjien jalat tallaavat.

Niin se vain on. Sellaiseen tehtävään Hän asettui. Ilman Häntä emme pääsisi perille vaan hukkuisimme matkalla.

"... katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Hän on yhä joka päivä keskellämme, Sanassaan, Pyhän Henkensä kanssa.

Olkoon Hän yhä kaikkena meille jokaiselle!

Mua siipeis suojaan kätke,
oi Jeesus, Herrani.
Suojassas suo mun olla,
jos kuinka kävisi.
Sä kaikeks tule mulle
valollas, neuvoillas.
Suo joka päivä elää
mun yksin armostas.

Kirjoittanut: mama
"Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun,

vanhurskaus tulee julki siinä, että minä menen Isän luo ettekä te enää näe minua,

ja tuomio on siinä, että tämän maailman ruhtinas on tuomittu."


Monia jänniä kohtia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti