torstai 24. joulukuuta 2009

Onesimus

Kreikankielinen nimi Onesimus Ὀνήσιμος tarkoittaa "hyödyllinen".

Hän on orja.

Isäntänsä on Filemon Kolossalainen, joka on kääntynyt kristityksi apostoli Paavalin kautta.

Ajatellaan, että Filemon olisi asunut Fryygian Kolossan kaupungissa, koska Paavali mainitsee Onesimuksen tervehydksessään sinne

(Tykikos) "Hänen mukanaan tulee uskollinen ja rakas veljemme Onesimos, joka on teikäläisiä. He kertovat teille kaikesta, mitä tänne kuuluu."
Kol 4:9 KR 1992

Näyttäisi siltä, että Onesimus on varastanut jotain isännältään ja paennut tämän luota.

karannut orja oli henkipatto, jonka elämä päättyi usein julmasti viranomaisten toimesta, jotka pitivät orjuutta yllä Roomassa.

Jumala johdatti orjan pakomatkan niin, että Onesimus päätyi kaupunkiin, jossa Paavali oli vankilassa - joko Roomaan tai Efesoon.

Miehet tapaavat, ja Onesimus kääntyy kristityksi.


"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen."
Gal 5:1 KR 1992

Paavali julistaa vapautusta orjille!

Onesimus on syntynyt uudelleen, saanut kasteen, Pyhän Hengen ja on nyt Jumalan lapsi - ei enää lain orja.

Hänen elämässään on kuitenkin suuri ongelma.

Onesimus on tehnyt rikkomuksen omistajaansa vastaan ja karannut orja yhteiskunnan lakinen mukaan.

Paavali ei tyydy "hengelliseen hoitoon" synnit anteeksi, vaan tarttuu myös Onesimuksen elämäntilanteeseen, joka on vääristynyt.

Hän puhuu Onesimuksen kanssa, joka tottelee ja lupaa lähteä takaisin isäntänsä luo - Kolossaan - vaikka se ehkä merkitsee ankaraa rangaistusta.

ei mukava tilanne ollenkaan. ruoskiminenkin on jo tosi paha juttu. ja se oli niitä lievemmästä päästä rangaistuksia - sen verran paha että sitä ei saanut Rooman kansalaiselle antaa.

Vaan matkaansa takaisin isäntänsä Filemonin luo hän saa Paavalin vankilssa kirjoittaman pienen kirjeen, joka kuuluu suomeksi näin.



Tämä on aitoa alkuperäinen kirje Paavalilta, jonka hän on itse kirjoituttanut. Niin että lippis pois päästä, kun tätä luet!


Kirje Filemonille

Minä Paavali, joka olen Kristuksen Jeesuksen tähden vankina, ja veli Timoteus tervehdimme rakasta ystäväämme ja työtoveriamme Filemonia sekä sisartamme Apfiaa, taistelutoveriamme Arkipposta ja sinun talossasi kokoontuvaa seurakuntaa. Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille.

Minä kiitän Jumalaani aina, kun muistan sinua rukouksissani.

Olenhan kuullut sinun uskostasi Herraan Jeesukseen ja rakkaudestasi häntä ja kaikkia pyhiä kohtaan.

Rukoilen, että yhteinen uskomme auttaisi sinua käsittämään kaiken sen hyvän, minkä Kristus on meille antanut.

Sinun rakkautesi, veljeni, on ilahduttanut ja rohkaissut minua suuresti, sillä sinä olet virkistänyt pyhien mielet.

Vaikka minulla on Kristuksen antama valta määrätä, mitä sinun tulee tehdä, niin minä rakkauden nimessä mieluummin vain vetoan sinuun tällaisena kuin olen.

Minä Paavali, jo vanha mies, nyt lisäksi Kristuksen Jeesuksen tähden vankina, vetoan sinuun poikani Onesimoksen puolesta, jonka isäksi olen vankina ollessani tullut.

Ennen hän oli sinulle hyödytön, nyt hänestä on hyötyä sekä sinulle että minulle.

(huom. nimi Onesimus tarkoittaa hyödyllinen)

Lähetän hänet takaisin luoksesi -- hänet, oman sydämeni.

Pitäisin hänet kyllä mielelläni täällä, niin että hän palvelisi minua sinun puolestasi, kun olen evankeliumin vuoksi vankina.

En kuitenkaan halua tehdä mitään ilman sinun suostumustasi, jotta et tekisi sitä hyvää, minkä teet, pakosta vaan vapaaehtoisesti.

Ehkä hän sen vuoksi joutuikin sinusta hetkeksi eroon, että saisit pitää hänet luonasi ikuisesti, ei enää orjana vaan orjaa arvokkaampana, rakkaana veljenä.

Kovin rakas hän on minulle -- kuinka paljon rakkaampi sinulle, sekä ihmisenä että Herran omana!

Jos siis pidät minua kumppaninasi, ota hänet vastaan niin kuin minut.

Jos hän on aiheuttanut sinulle vahinkoa tai on sinulle jotakin velkaa, pane se minun laskuuni.

(huom. ehkä varastanut)

Minä Paavali kirjoitan tämän omakätisesti: minä maksan sen.
(huom. lausetta ei kirjuri vaan vanha Paavali raapusti kirjaimet omakätisesti, varmuudeksi)

Voisin tosin sanoa, että sinä puolestasi olet minulle velkaa oman itsesikin.

Niin, veljeni, kunpa tekisit minulle tämän palveluksen Herramme takia. Ilahduta minun mieltäni Kristuksen tähden!

Kirjoitan tämän luottaen siihen, että täytät pyyntöni, ja tiedän, että teet enemmänkin kuin pyydän.

Järjestä samalla minulle majapaikka, sillä toivon, että rukoustenne tähden saatte minut luoksenne.

(huom. vapaus koittaa ehkä esirukousten kautta)

Sinulle lähettävät tervehdyksensä Epafras, joka hänkin on Kristuksen Jeesuksen tähden vankina, sekä työtoverini Markus, Aristarkos, Demas ja Luukas.

Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa.

Paavalin kirje Filemonille KR 1992



kuinka kaunis ja kohtelias lähetekirje Onesimuksella oli mukanaan, kun hän - ehkä polvet hieman tutisten - saapui takaisin isäntänsä taloon.

kirkon perinne kertoo, että Filemon otti Onesimuksen hyvin vastaan, ei mitään ruoskimista vaan vapautti orjansa.

Onesimus mainitaan myöhemmin Efeson piispana Timoteuksen jälkeen.

kirkossa kerrotaan edelleen, että Domitianuksen ja Trajanuksen vainoissa Onesimus olisi kivitetty kuoliaaksi Roomassa.


Onesimus - hyödyllinen orja, Kristuksen rakkauden kautta vapautettu kansalainen, Kristuksen kirkon palvelijaksi tehty.

Erityisen kaunis pieni kuvaus apostoli Paavalin olemuksesta ja siitä hedelmästä, jota hän kantoi Jeesuksen valitsemana todistajana.


Joulutervehdys siis Vapahtajan syntymäjuhlaa viettävälle esikoisten seuraväelle!

älköön kukaan ihminen saako sitoa teitä lain orjuuteen, ruoskia teitä Mooseksen lailla ja ihmisten perinnäissäännöillä synnin orjina ikäänkuin olisitte yhä tämän maailman alkeisvoimien alaisia perisynnin turmelemia kadotuksen uhkaamia.

lapsi on meille annettu, jonka hartioilla on Herraus!

Hän julistaa riemuvuotta, orjien vapautusta, täyttä taivaan kansalaisuutta!

ei kukaan ihminen sinua ole orjuudestasi vapauttanut, et sinä itse eikä kukaan muu, vaan ainoastaan sinun Herrasi.

Hänelle olet kiitollisuuden velassa enemmän kuin Filemon Paavalille!


miten joutuisit taas orjaksi, sinä Jeesuksen vapauttama lapsi, joka sanot luottavaisesti Abba, Isä?

vaikkapa näin!

Saarnatekstinä on Gal 5:13

"Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa."

Ups!

minne ilo livahti, minne vapaus kaikkosi, minne riemu joulun lapsesta, taivasten kansalaisuudesta?

ruoska viuhuu "lihan vapauksia" karsimaan nyt äkkiä elämästä, itseä parantelemaan, itse oikaisemaan parannuksessa omaa tietä niin että se miellyttäisi enemmän Jumalaa, sitä suurta orjapiiskuria, joka heittää helvettiin pienestäkin koreudesta.

(kultaristi kristityn naisen kaulalla riittää kadottamaan iankaikkiseen tuleen, Odde Mind)

Riemullista joulujuhlaa toivotan kaikille Kristuksen vapauttamille orjille, synnin, kuoleman, perkeleen ja oman lihan ja ankaran lain suomimille ihmisille.

Lapsi on meille annettu, jonka hartioilla on herraus!



arvoisat joulun saarnaajat,

täyttäkää seuratuvassa olijoiden taskut ihanilla Filemonin kirjeillä!

velka on maksettu.

pakomatkaa ei tarvitse jatkaa.

Jumala johdattaa kaikessa, myös kärsimysten, vankeuden ja vaivojen kautta.


ja me kaikki tavallinen kansa

annetaan tänä jouluna Jeesuksellemme lahja.

tehdään Hänet iloiseksi!

tiedät kyllä miten - yllätä lähimmäisesi rakkaudellasi

tai ota vastaan suutarin kotiisi jouluvieras kylmästä yöstä



lainaan tähän Muukkosen Juhan kirjeestä vielä Herran palvelijan vinkkejä sinulle, Herran palvelija.


PALVELIJAN MIELENLAATU

Herramme ja Luojamme ei tullut tänne maailmaan toisten palveltavaksi, vaan itse palvelemaan. Jeesus sanoi: - Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. 26. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, 27. ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. 28. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta. (Matt. 20:25-28)

Palvelijaksi suostumisen koulussa saamme olla koko ajallisen elämän ajan. Langennut lihallinen luontomme haluaa aina valtaa, kiitosta ja kunniaa itselleen. Mutta Jeesuksen mieli on toinen. Hän haluaa kunniaa ja korkeita sijoja toisille - ei itselleen! - uhraamalla oman kunniansa ja korkeutensa, koko elämänsä.

Jeesus sanoo: - Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä Minun tähteni, hän löytää sen. (Matt. 10:39)

Oletko sinä valmis palvelemaan? Oletko valmis tekemään työtä ja näkemään vaivaa, asettamaan oma ajallinen kunniasi, menestyksesi ja hyvinvointisi alttiiksi? Haluatko auttaa hätää kärsiviä ja antaa täydet kymmenykset, jotta rakkaan Jeesuksemme nimi tulisi tunnetuksi, Jumalan kokonainen sana julistetuksi ja Herramme asettamat armonvälineet apostolisen uskon mukaisesti hoidetuksi niin Suomessa kuin kaikkialla maailmassa?

Itse joudun tässäkin tekemään parannusta joka päivä. Ja mahtaneeko sinunkaan omatuntosi olla puhdas? Tee siis parannus! Parannus tarkoittaa synnin, itsekkyyden ja rakkaudettomuuden suremista sekä rikkomusten tunnustamista. Ja ennen kaikkea parannus tarkoittaa lahjana saatavan anteeksiantamuksen uskomista Jeesuksen veren tähden. Parannukseen kuuluu syntien ja oman pahuuden jättäminen Golgatan keskimmäiselle ristille kiinni naulittavaksi. Sinä, jolla on pelästynyt ja kauhistunut omatunto syntiesi tähden tulevasta Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, saat uskoa evankeliumin: - Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi Jeesuksen rakkaassa nimessä ja kalliissa sovitusveressä.

Aamen.


Tuo armon valkokyyhky
nyt viestin maailmaan.
Jo laantuu tuskan nyyhky,
käy toive versomaan.
On pyhä jouluyö,
on juhla jumalainen,
Messiaan synnyinyö.

Jumala ainokaisen
poikansa meille soi.
Näin ottain muodon maisen
hän auttaa meitä voi.
On pyhä jouluyö,
on juhla jumalainen,
Messiaan synnyinyö.

Hän autuusvalaistusta
luo tuskaan tuonelan:
nyt varjo väistyy musta
kasvoilta kuoleman.
On pyhä jouluyö,
on juhla jumalainen,
Messiaan synnyinyö.


Michael Praetorius (1571-1621)
suom. Huugo Jalkanen

2 kommenttia:

  1. Nettiruukku/ Jällivaara + Getsemane

    Jeesuksen omantunnon vaivoista Getsemanessa, siitä puhuminen liittyy LLL:n sovitusoppiin, jossa on patripassimismiin viittaavaa sävyä.
    LLL:n mukaan Kristus kärsi molemmissa olemuksissaan, jumalallisessa ja inhimillisessä. Olisiko se tässä takana. Vanhimmat katsovat olevansa reformaattoreja, he palauttavat LLL:n opetuksen kunniaansa...!!!

    Ikävä kyllä LLL ei ollut lestadiolainen.
    Sen huomaa jo seurakuntaopista

    VastaaPoista
  2. annat tässä viestissäsi paljon miettimisen aihetta. olin ajatellut, että Jeesuksen omantunnon tuskat olisivat nyky-essujen opetusta, mutta tässä viittaat siihen, että ajatus olisi jo Laestadiuksen saarnoissa.

    VastaaPoista