keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Luottamus

Minun silmäni sinua vartioitsee. Minä johdatan sinua vaeltamaan haluamaani tietä.
Ps. 32:8

Sinä rukoilet, että vapahtaisin sinut. Älä sinä tästä kiusaannu. Älä opeta minua, äläkä opeta itseäsikään jättäytymään minun haltuuni.

Minä olen oikea opettajasi. Minä johdatan sinua tietä, jota voit kulkea minun tahtoni mukaisesti.

Omasta mielestäsi kaikki on hukassa, kun ei käy sinun ajatustesi mukaan. Sinun omat ajatuksesi ovat kuitenkin vain haitaksi ja estävät minua. Ei pidä käydä sinun ajatustesi mukaisesti, vaan yli ymmärryksesi.

Vajottaudu ymmärtämättömyyteen, niin minä annan sinulle oman ymmärrykseni. Ymmärryksen puute on tässä oikeaa ymmärtämistä.


Minuun luottaessasi et tiedä, minne kuljet, mutta juuri se on oikea tieto siitä, mihin mennään.

Aabrahamkin lähti maastaan tietämättä minne. Hän luotti minun tietämiseeni ja luopui omasta tietämisestään. Sillä tavalla hän saapui oikeaa tietä oikeaan päämäärään.

Katso, tämä on ristin tie. Sitä et voi itse löytää. Minun on johdatettava sinua kuin sokeaa.

Minä siis tahdon Hengelläni ja sanallani johdattaa sinua tietä, jota sinun on kuljettava.

Sinä et voi sitä tehdä, ei liioin kukaan muukaan ihminen voi.

Älä kulje itse valitsemiesi tekojen mukaisesti, äläkä itse ajattele, miten sinun olisi kärsittävä.

Minä kutsun sinut sellaiseen, joka kohtaa sinut ilman omaa valintaasi.

Siinä osoittaudu opetuslapsekseni ja jättäydy minun huomaani.

Minä johdatan sinua silmilläni, minä en sinua hylkää.


Martti Luther
Mannaa Jumalan lapsille



Kirjoittanut: mama

Tämä on aivan mahtava!

Haluaisin kiinnittää huomion nyt siihen, miten tässä Lutherin pienessä palassa, kaikki johdatus tulee Jumalalta.

Ei ole meistä itsestämme, eikä muista ihmisistä meidän tiemme osoittajiksi!

Ei itse valitut teot eikä kärsimykset, eikä kenenkään muunkaan!

On niin täysin eri henkinen ja sävyinen tämä psalmin 32 jakeen selitys kuin Rauhan Siteessä oleva Persäterin selitys samaisen psalmin johdolla.

Tähän Lutherin manna-annokseen voi henkeni yhtyä levollisin ja toisaalta niin riemullisin mielin.

Kirjoittanut: Patu

Ottakaa osaa galluppiin! Kertokaa mikä tulee ensiksi mieleenne, kun kuulette sanan LUOTTAMUS?

Mihin/kehen? Ensimmäinen ajatus ja mielikuva, mikä se on? Mihin ajatukset ja mielikuvat siirtyvät?


Kirjoittanut: immata

Ottakaa osaa galluppiin! Kertokaa mikä tulee ensiksi mieleenne, kun kuulette sanan LUOTTAMUS?

Mihin/kehen? Ensimmäinen ajatus ja mielikuva, mikä se on? Mihin ajatukset ja mielikuvat siirtyvät? - patu -

Ensimäiseksi juohtuu mieleen Lapin luottamus. Se vuosikausien kehoitus lähes joka saarnassa - luottakaa luottakaa - ikäänkuin luottamus syntyisi käskyistä ja kehoituksista.
Toinen tärkeä asia on, että se on paitsi tyhmää myös väärin. Jumalan Sana on pettämätön kohde, ei ihminen.

Kirjoittanut: MikkoL

1 Tess. 5:2,6
Te tiedätte itse aivan hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä.
Emme siis saa nukkua niin kuin muut, vaan meidän on valvottava ja pysyttävä raittiina.

Päivän sana

Kirjoittanut: Amadeus

"Kosketa, Jumalan Henki,
syvälle sydämeen.
Sinne paina hiljaa
luottamus Jeesukseen."

MikkoL:
Amen!

Kirjoittanut: mama

Luottamus on sosiaalitieteissä varsin laajan mielenkiinnon kohteena. Luottamus tietoverkoissa on monen tutkijan pohdinnan alla.

Mielenkiintoinen käsite kaiken kaikkiaan.


Kaj Ilmonen ja Kimmo Jokinen ovat aiheesta kirjoittaneet kirjan:

Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys

LUOTTAMUS MODERNISSA MAAILMASSA


Jyväskylän yliopisto, SoPhi 2002
Jyväskylä 2002, ISBN 951-39-0924-7

Kirjan tiivistelmä löytyy verkosta
http://www.kansalaisfoorumi.fi/sivu.php?artikkeli_id=118

Poimin tuosta tiivistelmästä muutaman (aika monta...) pointin tähän.


Luottamus on vahvan myönteisesti latautunut käsite. Tämä on ymmärrettävää. Onhan yhteistoimintaa, työnjakoa ja ylimalkaan sosiaalista toimintaa vaikeata ymmärtää ilman luottamusta. Mikään niistä ei voi kantaa pitkälle tulevaisuuteen ilman ainakin minimimäärää luottamusta. Tässä mielessä on helppo käsittää, että varsinkin monet yhteiskuntatieteilijät ovat pitäneet luottamusta modernin yhteiskunnan perussiteenä. Toisaalta kenenkään ei pidä sulkea silmiään siltä, että luottamuksella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia. Sokea luottamus ei ole vain voimavara, vaan voi sisältää suuriakin riskejä, joiden laukeaminen saattaa kääntää niin yksityisen ihmisen kuin kokonaisen yhteisönkin elämän kohtalokkaille raiteille.

Luottamuksella on ollut tehtävänsä kaikissa niissä sosiologisissa teorioissa, joissa on eritelty yhteiskunnan koossapysymisen edellytyksiä. Se on avainkäsitteitä pohdittaessa sitä, miten voidaan samanaikaisesti pitää yllä sosiaalista järjestystä ja sosiaalista moninaisuutta.
[...]



Luottamuksen muotoja

Niklas Luhmann tekee eron luottamuksen ja luottavaisuuden välillä. Luottamus liittyy ihmisiin ja luottavaisuus esineisiin, organisaatioihin ja instituutioihin. Jos kysyn kadulla vastaantulevalta vieraalta, paljonko kello on ja uskon, että hän vastaa rehellisesti, kyse on luottamuksesta. Jos taas uskon tiettyyn kellomerkkiin ja sen toimintavarmuuteen, kyse on luottavaisuudesta. [...]

Rom Harré puhuu luottavaisuuden sijasta annetusta luottamuksesta. Se on luottamusta, joka on olemassa jo ennen kuin ihmistä on välttämättä tavattukaan. Häneen luotetaan siksi, että hän on jonkin ammattikunnan tai tunnetun suvun edustaja. Luottamus tarkoittaa tällöin sitä, että kyseinen henkilö toimii asianmukaisesti roolissaan ja on siinä mielessä luotettava. Ansaittu luottamus syntyy vasta sosiaalisen vuorovaikutuksen myötä. [...]


Luottamuksen tehtävät

Luottamukselle voidaan luetella ainakin kahdeksan tehtävää:

1. luottamus luo ja ylläpitää solidaarisuutta yhteisön jäsenten kesken. Tuon solidaarisuuden ansiosta yhteiskunnan elämästä tulee sujuvaa ja ennakoitavaa.

2. luottamus sallii ”Toisen” kasvattaa vapausasteitaan luoden samalla edellytyksiä hänen moraaliselle toiminnalleen.

3. luottamuksen vaikutus niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla on resurssien lisääntyminen. Pjotr Sztompkaa lainaten ’mitä enemmän yksilöllä on luotettuja, sitä enemmän hänellä on mahdollisuuksia kartuttaa tärkeitä tietoja ja saada sosiaalista tukea toimilleen’.

4. luottamuskulttuurin voimistuminen lisää suvaitsevaisuutta ja taipumusta hyväksyä kulttuurisesti vieraita ihmisiä ja asioita. Näinhän Suomessa on tapahtunut suomalaisen ja suomenruotsalaisen kielen sekä kulttuurin välillä.



5. luottamus pienentää ns. transaktiokustannuksia, yhteisymmärrykseen pääsemiseen ja sopimusten tekemiseen vaadittavia ponnistuksia. Tämä johtuu yksistään siitä, että luottamus helpottaa tiedonkulkua yksilöiden kesken ja koko yhteisössä.

6.luottamus kiinnittää yksilön yhteisöönsä, kuten perheeseen, kotikuntaan ja kansallisuuteen. Tätä kautta se on omiaan vahvistamaan yksilön sosiaalista identiteettiä ja sen välityksellä hänen sidostaan yhteisöön.

7. luottamus valaa uskoa kaikenlaisten yhteiskunnassa toistuvien toimintojen pitävyyteen. Se on myös yksilötason perustoimintojen, rutiinien lähtökohta.

8. luottamus luo ja ylläpitää turvallisuudentunnetta. Anthony Giddens kytkeekin luottamuksen perusturvallisuuden tunteeseen.



Luottamuksen merkitys Georg Simmelille

Georg Simmelin mielestä yhtenä luottamuksen lähtökohtana voidaan pitää tasa-arvoa. Ilman sitä ei tapahtunut sosiaalista vaihtoa. ”Ilman yleistynyttä luottamusta, jota ihmiset tuntevat toisiaan kohtaan, yhteiskunta itsessään hajautuisi, sillä hyvin harva ihmissuhde perustuu kokonaan siihen, mitä varmuudella tiedetään toisesta ihmisestä, ja vain harva suhde kestäisi, ellei luottamus olisi yhtä vahva tai vahvempi kuin rationaalinen todiste tai henkilökohtainen havainto”. Sosiaalisen kanssakäymisen (tai vaihdon) edellytyksestä tulee näin koko yhteiskunnan edellytys.


Tänne asti siis tuosta Kaj Ilmosen ja Kimmo Jokisen kirjan tiivistelmästä



Mitä on luottamus Jumalaan?

Osuukos se tuohon kategoriaan, että luotetaan että Jumala toimii "virkansa" mukaisesti?

Silloin jää vielä kysymykseksi, että mitä pidämme Jumalan "virkana". Olemme näheneet, tässäkin aikalailla vaihtelua täällä nruukussakin.

Ja jos määrittelemme sen jotenkin, entäs jos petymme... Jatkuuko luottamus?


Kivan vertauksen kuulin joskus luottamuksesta ja uskosta:

Oli trapetsitaiteilija, joka oli tosi taitava. Kaverilta kysyttiin, uskoiko hän, että tuo trapetsitaiteilija pystyisi lykkäämään kottikärryt niagaran yli pingoitettua vaijeria myöten. Kaveri tiesi, että trapetsitaiteilija oli todellinen mestari, ja silmää räpäyttämättä sanoi uskovansa tuon suorituksen onnistuvan.

Sitten häntä pyydettiin mukaan temppuun istumaan kottikärryihin. Siihen ei tuo henkilö suostunut - luottamus ei riittänyt.

Varmaan jostain tällaisesta on kyse luottamuksessa Jumalaan. Voimme rauhallisin mielin istua niihin kottikärryihin ja mennä, minne tahansa Hän meidät työntää.


Lapin vanhimmat ovat ihmisiä. Mitä tarkoittaa luottamus lapin vanhimpiin?

Onko se kohdan 1 mukaista solidaarisuutta luovaa luottamusta?

Vapausasteiden kasvattaminen, kohta 2, hmm. Jos siis luotamme lapin vanhimpiin, heillä on enemmän vapausasteita toimia. Jos emme luota heihin, he joutuvat tarkemmin raportoimaan toimistaan. Ja kun he kokevat että emme luota tarpeeksi, he vaativat luottamaan enemmän...

Resurssien lisääntyminen. Joo, jos on luottamus lapin vanhimpiin, silloin ei tarvitse niin paljon tarkkailla heidän opetuksensa sisältöä. Jos ei ole luottamusta, on opetusta jatkuvasti valvottava. Eli jos luottamus on petetty väärällä opetuksella, on luottamus ansaittava uudelleen.


Kirjoittanut: mama, 18.11.2009 14:06

[Vastaa tähän viestiin] [Lähetä viesti kirjoittajalle] [Kommentoi] [Poista]

Luottamuskulttuurin voimistuminen. Molemminpuolinen luottamus lapin vanhimpien ja seurakuntalaisten välillä varmasti lisäisi suvaitsevaisuutta ja ei tarvitsisi ihmetellä erilaisia pukeutumiskulttuureita tai musiikkimakuja tai muuta semmoista vaan voisi suvaitsevaisuudella suhtautua erilaisuuteen.

Hih, transaktiokustannukset. Ainakin suuret tarkistuskiertueet saattaisivat vähetä, jos olisi lapinvanhimmilla luottamus kohdallaan.

Luottamus lapin vanhimpiin lienee myös tuollainen kohdan 6 mukainen yhteisöön kiinnittymisen side. Olisikohan tuo suorastaan sen päämerkitys.

Joopajoo...



Jumalaan luottamisen ymmärrän kyllä.

Vaan en ymmärrä, mitä tarkoitetaan lapinluottamuksella.

Kirjoittanut: Amadeus

Alustuksena oleva Lutherin teksti on sangen hyvä. Kuka teistä (meistä) jaksaa/voi yhtä paljon luottaa Jeesukseen/Jumalaan kuin tuo teksti siihen antaa luvan/rohkeuden/nöyryyden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti