maanantai 21. syyskuuta 2009

Kaste ja essut;: harhakäsitys 2

Erkki Kekolahti kirjoittaa Suomi24 foorumilla :

LAPSIKASTEESTA

Lapsi syntyy syntisenä (Ps. 51:7), eli vauvalla on synnin geeni eli taipumus syntiin, muttei ole teko­syntiä ja pelastuu aina.


Vanhoillislaestadiolaisilla on uskomus, että Jeesus on lunastanut syntyvän vauvankin ja sen vuoksi sillä on elävä usko ja siten vauva kuuluu kastaa ja siinä Jumala tunnustaa ihmisen lapsekseen (KO­TIMAA 24.7.2008, MARKO HEIMONEN).


Mutta ne ovat vain uskomuksia, joille Raamatusta ei löy­dy katetta, mutta seuraavalle löytyy katetta ja Raamattu on totuus.

Myöskin Jeesus on totuus.


Raamatussa lukee: Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu (Mark. 16:16).

Jotkut sanovat lapsen ole­van uskon esikuva. Vastasyntynyt lapsi ei kylläkään ole uskossa, mutta on viaton ja pelastuu aina.

Ja myöhemminkin lapsi pelastuu
määrättyyn hetkeen asti, vaikka ei olisi kuullut sanaakaan Jumalasta ja Jeesuksesta.

Minäkin kuulin näistä asioista ensimmäisen kerran vasta koulun
penkillä.

Lisäksi Raamatussa lukee: Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kaut­ta (Room. 10:17) ja vastasyntynythän ei ole tätä vielä kuullut.

Usko ei siis missään tapauksessa tule esim. kasteesta, vaan kuulemisesta, niin Jumalan Sana opettaa.

Eikä seuraavakaan Raamatun koh­ta sovi vastasyntyneelle: Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut (Room. 10:9).

Samanlainen mahdotto­muus kastetulle vauvalle löytyy tästä: Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? (2 Kor. 13:5).

Pieni lapsi ei siis voi edellä manitulla tavalla olla uskossa ja jos lapsi olisi poikkeustapaus, niin olisi se kyllä Raamatussa mainittu.

Ainakin vanhoillislaestadiolaiset vetoavat seuraavaan Raamatun kohtaan:

Joka ei ota vastaan Ju­malan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle (Luuk. 18:17)
sanaan "lapsi", että se täs­sä kohden osoittaa selvästi lapsen
uskon esikuvaksi.

Mutta ihminen ei voi muuttua lapseksi kirjaimel­lisesti.


Selvemmin asia on sanottu toisessa kohdassa: Ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse sisälle taivasten valtakuntaan (Matt. 18:3).

Siis lasten kaltaisiksi kaikkien on tultava pelastuak­seen.

Jokaisen on siis otettava Jumalan Sana ja pelastus vastaan lapsen kaltaisella luottamuksella.

Ja kyllähän viaton lapsi hyvinkin varhain voi tulla uskoonkin, kun hänelle kyseisistä asioista puhu­taan.

Kaikki edellä mainittu kumoaa sen, että lapsi olisi uskossa.

Eikä Raamattu mainitse missään kohdassa lapsikastetta tai kerro,
että olisi kastettu lapsi.

Jeesuskin vain siunasi lapsia (Mark. 10:15, 16), ei kastanut, eikä myöskään vaatinut, että lapset olisi vietävä Johannes Kastajan luo kastettavik­si.

Myöskään Johannes Kastaja ei kastanut lapsia, koska vaati
kasteelle tulevilta parannuksen teke­mistä.

Jeesuksen esimerkin mukaan lapset
siunataan sellaisissa seurakunnissa, joissa ei kasteta lapsia.

Pysähdyttääkseni sinut harhasta sanon: jos Raamatusta löytyy yksikin kohta, jossa kastetaan
lapsi tai mainitaan lapsikaste, perun tämän kirjoituksen.

Vasta uskoon tulleita kyllä kastetaan, esim. Apt. 2:37-41, Apt. 8:12,13, Apt. 10:41-48, Apt. 18:8 jne.

Kyseinen suunta viittaa siis aina yhteen sa­naan "lapsi", mutta se ei
riitä, sillä Raamattu osoittaa selvästi muuta.

Lapsikaste on siis HARHAOPPI!

SIUNAUSTA KAIKILLE!

Lainaukset UT v. 1938


ERKKI KEKOLAHTI
YLIVIESKA







olen kovin iloinen, jos nettiruukun väki lukisi tämän Erkki Kekolahden kirjoituksen.

ymmärtääkseni siinä kuvataan ajauksia lasten kastamisesta ja sitä kautta kasteesta, joita esiintyy myös esikoisten parissa.

esimerkiksi nimimerkki kolmoselta kysyisin, mitä hän ajattelee Erkin pohdinnoista, mikä on totta, missä menee pieleen, jos menee?

Kirjoittanut: mama
Onkohan tässä nyt pienoinen ongelma? Kekolahden juttu taitaa kuvata esikoisten käsitystä pääpiirteissään, vaan kun se on helluntalaisten käsitys... "Uudelleenkastaja" kun on niin huono nimitys, niin on järkeilty sitten niin, että ei kaste merkkaa oikeastaan mitään ihmisen pelastuksen suhteen, kunhan merkataan nimi kirkon kirjoihin.

Vai?

Kirjoittanut: MikkoL

saanen ottaa maman kommentin esioisten keskuudesta tulevana vahvistuksena sille, että avauksen mielipiteissä ei ole mitään olennaisesti eroavaa essujen kastekäsiykseen nähden.

näin olen itsekin ulkopuolisena asian ymmärtänyt näitä keskusteluja seuratessani.

kuten mama kirjoittaa, asioita ei ehkä tahdota ilmaista näin jyrkästi, vaan todellisia näkemyksiä peitellään eikä niistä puhuta.

kuten sanottu, jos tämä käsitykseni on väärä, on arvokasta että joku auttaisi minua näkemään, mikä on totuus.



otin tämän esimerkin, koska Erkki kertoo selvin sanoin ja pelkäämättä mitä ajattelee.

hän tuo samalla esiin asian, joka on essujen parissa asustava kasteeseen liittyvä harhakäsitys numero due.


"Jotkut sanovat lapsen ole­van uskon esikuva. Vastasyntynyt lapsi ei kylläkään ole uskossa, mutta on viaton ja pelastuu aina.

Ja myöhemminkin lapsi pelastuu
määrättyyn hetkeen asti, vaikka ei olisi kuullut sanaakaan Jumalasta ja Jeesuksesta.

Minäkin kuulin näistä asioista ensimmäisen kerran vasta koulun
penkillä."



viattomien lasten pelastuminen on niin syvässä esikoisten kristillisyydessä, että sitä voidaan pitää liikkeelle ominaisena opinkäsityksenä.

jokainen, joka uskaltaa tähän pyhänä pidettyyn tosiasiaan puuttua, saa välittömästi syytteen "sinä tuomitset viattomia lapsia helvettiin."

erityisesti näin sanotaan, kun puhutaan kadottavasta perisynnistä.

jos kerran perisynnin jälkeen kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä syyllisiä, eihän silloin kukaan muu pelastu kuin se, jonka Jumala pelastaa oman tahtonsa mukaisesti.

kuinka epäoikeudenmukaiseksi hirviöksi me Jumalan siis teemme, joka luo ihmisiä suoraan helvetin tuleen?

Kirjoittanut: Haamul

Raamattu ilmoittaa, että vain Vapahtajan uhri tekee ihmisistä pyhät ja nuhteettomat Hänen edessään.

Ei mitään puhetta ihmisen iästä.

On siis jopa niin, että Jumala on jo ennen maailman perustamista päättänyt tämä asian näin. Raamatun mukaan muualla ei ole ihmiskunnalle pyhyyttä ja puhtautta, eikä viattomuutta, kuin Kristuksessa. Esim. Ef. 1:4.

Myös Gal. 3:22 vahvistaa, että koko ihmiskunta (kaikki!) on ja pysyy synnin vankilassa - elleivät usko Vapahtajaan:

"Pyhä kirjoitus on kaiken sulkenut synnin vankilaan sitä varten, että se, mitä on luvattu, annettaisiin niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen."

Ei tuossakaan lue: "kaikki, paitsi ihan pienet lapset".

Kysehän ei olekaan Jumalan julmuudesta, vaan armahtavaisuudesta! Sillä Hän tietää ja muistaa KOKO ihmiskunnan tomuksi. Siksi Hän antoi Poikansa meille pelastukseksi. Hän antoi Hänet meille erottelematta ihmistä iän mukaan. Ei vanhempi ihminen ole sen vähemmin tai enemmin omassa itsessään pelkkää tomua kuin vauva.

Se asia, mikä Jumalan edessä erottaa viattomaksi luetun ihmisen viallisesta, ei ole ikä, vaan USKO. Usko ainoastaan! Usko Kasteen Herraan.

Kirjoittanut: Rami


Hulluinhuonelainen 1572. Jokaisen, joka tuntee turmeltuneen luontonsa, on tunnustettava Daavidin kanssa, että hän on synnissä siinnyt ja syntynyt syntisestä siemenestä. Tämä syntinen siemen ei suinkaan ole synnitöntä pyhän edessä, vaikka syntinen taipumus ei ole vielä ehtinyt kehittyä. Kaikki lapset ovat siten luonnostaan vihan lapsia. Ei auta, että järki tässä riitelee luonnon yleistä lakia vastaan. Jos kastamattomat lapset siis tulevat autuaiksi, eivät he tule autuaiksi viattomuutensa tähden, vaan sen tähden, että he uskovat Kristukseen.
…Sanomme lasten olevan viattomia, ei sen tähden, että he olisivat synnittömiä, vaan siksi, että he eivät ole vielä tehneet mitään tahallista syntiä.


Tänään viimeksi saarnaaja Panula selitti, kuinka Jeesus vaati Nikodeemukselta uutta syntymää ja kaikilta muiltakin, myös kristittyjen lapsilta. Tähän asti oikein. Sitten hän todisti kuinka vastasyntyneellä lapsella on perisynti, mutta hän pelastuu syntymäuskolla, ei viattomuudellaan.

Minulle jää epäselväksi missä on heidän uusi syntymänsä, mitä hän juuri oli vaatimassa kaikilta pelastuksen ehtona? Hän selitti, että lapsi on autuas niin kauan kun erottaa hyvän ja pahan. Kun lapselle tulee tunnon vaivoja tekosyneistään ja saa ne anteeksi, siinä on hänen uusisyntymänsä.
Herää kysymys voiko olla uskossa ilman uutta syntymää? Niinhän tuon perusteella pienellä lapsella on.
Vai syntyykö lapsi luonnollisessa syntymässä myös hengellisesti?
Kun lapsi sitten AINA menettää tekosynnin kauta lapsen uskonsa, hän syntyy taas uudelleen katumuksen ja syntien anteeksisaamisen kautta.
Mikä sekasotku.

Kirjoittanut: kolmonen


Etkö sinä Rami tiedä milloin sinulla olisi usko tullut omakohtaiseksi, vai onko se tullut olenkaan? Toisilla se voi tapahtua melko nuorena, mutta toiset voi kulkea pitkään saattojoukossa, ennen kuin usko kirkastuu omalle kohdalle.

Kysy Lutherilta mitä mieltä hän on asiasta. Mielestäni hänen mukaan noin seitsemän vuotias lapsi alkaa eroittaan hyvän ja pahan, eli on siihen asti lapsenuskossa.

Jeesus sanoo opetuslapsilleen, että te tulette murheellisiksi ja sanoo myös murheellisia autuaiksi. Totisesti on se autuas, joka tuntee syntinsä ja tulee siitä murheelliseksi ja alkaa etsimään apua. Tämä ei tapahdu vain kerran, vaan useasti, sillä ei ihmisestä tule enkeliä edes uudessa syntymisessä.


"Lisäksi Raamatussa lukee: Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kaut­ta (Room. 10:17) ja vastasyntynythän ei ole tätä vielä kuullut."

Osikohan näin? Oteita sivulta: http://yle.fi/akuutti/arkisto2008/180308_d.htm

ÄÄNET KANTAVAT KOHTUUN
Syntymänsä hetkellä vauva on kyennyt oppimaan ja muistamaan jo noin 2 kuukautta. Vaikka lapsivesi, sikiökalvot, kohtu ja äidin vatsanpeitteet vaimentavat ääniä, kohdussa ei ole koskaan hiljaista.

SIKIÖN KUULO OLETETTUA PAREMPI

SIKIÖ OPPII KUULEMASTAAN
Sikiö myös muistaa kuulemansa.

Kirjoittanut: Rami

kolmonen: "Kysy Lutherilta mitä mieltä hän on asiasta. Mielestäni hänen mukaan noin seitsemän vuotias lapsi alkaa eroittaan hyvän ja pahan, eli on siihen asti lapsenuskossa."

Ehkä sinun mielestäsi. Näytä minulle paikka missä Luther on tuota mieltä.
Et löydä Lutherilta tuota väitettä. Sanooko raamattu jossain niin?
Itse uskon uudesti syntyneeni kasteessa. Päivämäärä on kastetodistuksessani, jota en nyt viitsi ruveta kaivmaan esiin.

Usko tulee kuulemisesta. Mihin sitten perustuu väite, että kaikki lapset syntyvät uskossa, vaikka eivät kuule evankeliumia?
Kristittyjen lapset ovat ihan eri asemassa tuossa suhteessa kuin pakanoiden lapset.


Hei kolmonen. Sinä kirjoittelet kuulopuheita. Minä käväisin kysymästä Lutherilta ja näin hän vastasi:
HENGELLINEN
KOLMINAISUUSVIIKKO.
Pyhän Kolminaisuuden päivä.
Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa. Joh. 3:3.

Kristus esiintyy erinomaisena opettajana, jonka vertaista Nikodeemus ei vielä ikinä ole kuullut; sen tähden hän ei häntä ymmärräkään. Sen hän vain käsittää, ettei hän vielä ole uudestisyntynyt. Mutta hän ei tiedä, kuinka hänkin pääsisi uudesti syntymään. Ajattelepa sinäkin, mitä Herra tällä lauseellaan tarkoittaa! Jos näet kukaan ei voi uudesti syntymättä nähdä Jumalan valtakuntaa, niin seuraa siitä, että me sellaisina kuin isästä ja äidistä olemme syntyneet tähän maailmaan, auttamattomasti joudumme kadotukseen. Mutta surkean surkeaa on, kun ihmisille ei opeteta mitään uudestisyntymisestä, vaan neuvotaan heitä luottamaan vain omiin tekoihinsa: niiden kautta muka tullaan autuaaksi. Mutta miten sopiikaan moinen oppi näihin Kristuksen sanoihin? Sanotaan: hyvät teot tekevät autuaaksi; Kristus sanoo: ellet synny uudesti, et tule autuaaksi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti